Muistisairauksien hoito on edennyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se kuitenkin vaihtelee kunnittain: osassa kunnissa hoito ja etenkin sairauden ennakointi ja varhainen puuttuminen on heikkoa. Myös työikäisten dementian hoito vaihtelee.
Kunnissa on reagoitu heikosti vanhuspalvelulain velvoitteisiin. Muistisairaiden ihmisten erityistarpeet ja aivoterveyden edistäminen ovat heikosti esillä lain edellyttämissä kuntasuunnitelmissa. Kuntien on tehtävä valtuustoille suunnitelma vanhusten hoito- ja hoivapalveluiden järjestämisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Muistiliiton julkaiseman barometrin mukaan muistisairaiden erityistarpeet on huomioitu suunnitelmissa vähän tai ei lainkaan. Lain velvoittama suunnitelma on kuntapäättäjien työkalu, joka vaikuttaa myös palvelujen tarjontaan.
Omaiset joutuvat uhraamaan hoivaan aikaisempaa enemmän aikaansa.
Puutteelliset suunnitelmat johtavat todennäköisesti myös riittämättömiin palveluihin.
Suuri joukko sairastaa, isot kustannukset
Dementia ja eri asteiset muistisairaudet koskettavat lähes 420 000 suomalaista. Heistä keskivaikea tai vaikea muistisairaus on yli 90 000 ihmisillä. Valtaosa 2,5 miljardin muistisairauksien aiheuttamista kuluista syntyy huolenpidosta ja hoivasta.
Yli kaksi kolmasosaa ympärivuorokautisessa hoidossa olevista kärsii muistisairauksista. Yhä vaikeammin sairastavien muistisairaiden hoitoa ohjataan kuitenkin kotiin.
Tämä uuvuttaa sekä kotihoidon työntekijöitä että omaishoitajia. Omaiset joutuvat uhraamaan hoivaan aikaisempaa enemmän aikaansa. Barometrissa perätäänkin omaishoidon ja kotipalvelun työnjaon selkiyttämistä. Myös järjestöjen roolin kasvattamista perätään.
Muistisairaiden arjen tukeminen on keskeinen keino hidastaa taudin etenemistä. Sosiaalinen eristäytyminen, virikkeettömyys ja yksinäisyyden tunne lisäävät vanhuksen riskiä taantua nopeasti laitoshoitoon.
Muistisairaus voi iskeä myös työikäiseen
Valtaosa muistipotilaista on iäkkäitä. Muistisairaus voi iskeä myös työikäiseen. Noin 7 000 aikuista 30 – 65-vuotiasta sairastaa etenevää muistisairautta.
Työikäisten muistisairauksien hoidosta ei ole tarpeeksi tietoa kunnissa. Työikäisten muistisairaiden hoitopolun tarkastamista yhteistyössä kunnan, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon kesken pidetäänkin aiheellisena.
Kunnissa kyselyyn vastaajat nimittäin eivät tienneet työikäisten palveluista. Pienissä kunnissa palveluja ei edes löytynyt työikäisille. Lisäksi tiedonkulku työterveyshuollon ja kunnan välillä oli puutteellista.
Vuoden 2015 muistibarometri toteutettu kuntien ja järjestöjen yhteistyönä 135 kunnan vastausten pohjalta.
lehti 