Hallituksen pakkolakeja valmistellaan kauhealla kiireellä. Torstaina pitäisi olla valmiina esitys määräaikaisten työsuhteiden väljentämiseksi.
SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo, että lakiin on jäämässä pahoja valuvikoja.
– Määräaikaisuuksien helpottamisesta on tulossa höttökakku, jonka jokaisessa kerroksessa tarjotaan työntekijälle heikennyksiä.
Kaiken kaikkiaan hallituksen pakkolakiesityksiä rustataan hänen mukaansa liian kovalla kiireellä.
– Toimme epäkohdat esille, mutta niihin ei haluttu puuttua. Hallitus ei liioin lotkauttanut korvaansa Akavan esitykselle, että helpotukset koskisivat vain tilanteita, joissa työnantaja palkkaa pitkäaikaistyöttömän.
Koskisen mukaan pakkolakien vaikutuksia naisiin, nuoriin tai ikääntyneisiin työntekijöihin ei ehditä arvioida. Liioin ei selvitetä, kuinka lait vaikuttavat työmarkkinoihin tai kuinka ne kohtelevat työnantajia.
– Tässä saadaan aikaan aikamoinen sotku työmarkkinoille, mutta mitään takuuta pakkolakien työllisyysvaikutuksista ei ole.
Torpparin ehdoin?
Hallitus haluaa, että työelämään tuleva saa jalkansa nykyistä helpommin ns. työpaikan oven väliin. Koskisen mukaan hinta on kova, sillä määräaikaisuuksia helpottamalla vähenee vakituisen työvoiman tarve.
Hän muistuttaa, että määräaikainen työsuhde voidaan pakkolakien aikana solmia ilman erityistä perustetta. Tähän saakka perusteeksi on kelvannut esim. äitiyslomasijaisuus.
Sen lisäksi valmistelussa on esitys koeajan pidentämiseksi kuuteen kuukauteen, ja tarvittaessa sen yli, jos työntekijä sairastuu tai pitää palkattomia vapaita.
– Lisäksi työnantaja voi purkaa määräaikaisen työsopimuksen. Työajaksi voidaan sopia nolla tuntia tai sen yli. Ja kaiken lisäksi työnantaja voi vaatia, että työntekijän on pakko tehdä lisätyötunteja, kun niitä tulee, Koskinen luettelee ja vertaa työntekijän asemaa torppariin.
– Tällainen höttökakku odottaa työelämään astuvaa, kun pakkolait ovat voimassa.
Pakkolakien on määrä astua voimaan joko kesäkuussa tai syyskuussa.
Keinottelu jatkuu
Määräaikaisten työsuhteiden laitonta ketjutusta on saatu kuriin, mutta nyt Koskinen pelkää ketjutuksen yleistyvän uudelleen.
SAK olisi halunnut selvät säännöt samalle työnantajalle määräaikaisuuksia tekeville. Sen myötä konsernit ja ns. laatikkofirmoja käyttävät yrittäjät olisivat joutuneet samalle viivalle muiden työnantajien kanssa.
– Nyt konserni voi palkata työntekijän perusteetta vaikka vuodeksi yhden tytäryhtiönsä kautta, sitten toisen. Sama koskee yritysten ns. pöytälaatikkofirmoja.
Työntekijä voidaan ottaa töihin työnantajan pääfirmaan ensin vuodeksi omistajan toisen firman kautta, sitten toiseksi vuodeksi omistajan kolmannen firman kautta ja niin edelleen.
– Tätä harrastetaan etenkin ravintola- ja työvoimanvuokrausalalla, Koskinen sanoo.
– Laki mahdollistaa velmuilun, mikä ei ole reilua rehellistä työnantajaa kohtaan. Pelkään, että velmuiluasenne saattaa yleistyä. Säännösten pitää olla sellaisia, että niillä ei pysty keinottelemaan.
Töitä hallinnolle
Pakkolakien työllistävä vaikutus on Koskisen mukaan jäämässä pieneksi.
– Eniten pakkolait työllistävät yritysten henkilöstöhallintoa, kun nämä joutuvat miettimään, kuinka lomakertymät ja palkat lasketaan uusiksi kesken vuoden.
Norminpurkutalkoiden sijaan yritykset joutuvat tekemään lisätöitä pakkolakien takia.
Lisäksi pakkolait kohtelevat eri tavoin eri aloja. Jos työehtosopimusneuvottelut ovat heti syksyllä, pakkolakien pykälät viedään saman tien sopimuksiin. Jos sopimukseen umpeutuvat vasta 2018, pakkolait ehtivät koskea alaa vain vuoden.
Hallituksen esityksen mukaan pakkolakien voimassaolo päättyisi 2019 lopussa.