Keskiviikkona Jyväskylässä puhuneen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen mukaan alkuviikolla päättynyt lausuntokierros vahvisti entisestään näkemystä pakkolakien räikeistä ongelmista.
– Ristiriitoja on odotettavissa niin perustuslain, kansainvälisten sopimusten, kuin EU-oikeuden kanssa. Ne ovat Pohjoismaisen työmarkkinamallin vastaisia. Suuri ongelma on pakkolakien epätasa-arvoisuus, kun raskas taakka sälytetään julkisen sektorin naisille.
Laeille ei löydy kiitosta juuri muualta kuin työnantajien EK:lta, jolla ei Pekosen mukaan ole mitään intressiä tai halua neuvotella muusta, jos se joka tapauksessa saa pakkolakien muodossa miljardilahjan. Lakien kautta muutokset voivat myös olla sopimuksia pysyvämpiä.
– Jos hallitus tosissaan haluaa työmarkkinoille neuvotteluratkaisun, on sen ehdottomasti haudattava pakkolait. Vasta sitten aidot neuvottelut voivat alkaa. Pakkolait ovat oikeudenmukaista sopimusta estävä kahle, joka uhkaa vetää koko Suomen upoksiin. Vain Juha Sipilällä on kahleeseen avaimet, mutta onko pääministeristä kahlekuninkaaksi? pohtii Pekonen.
Kotimainen kysyntä katkeaa oheisvahinkona
Aino-Kaisa Pekosen mukaan pakkolait eivät auta tavoitteeseen, joka on Suomen talouden saaminen nousuun.
– Suomen talouden keskeinen tukijalka on kotimainen kysyntä. Nyt hallitus uhkaa katkaista tuon tukijalan vientikilpailukyvyn ”oheisvahinkona”. Suomen viennin ongelmien taustalla ovat keskeisenä Nokian romahdus ja Venäjän talousvaikeudet. Nämä ongelmat eivät poistu palkkakustannuksia alentamalla.
– Päinvastoin, mikä on viennin tilanne silloin, jos pakkolakien myötä työpaikoilla luottamuksen ilmapiiri myrkyttyy, yhteen hiileen puhaltaminen vähenee, työssä jaksaminen heikkenee, ja räikeimpiä epäoikeudenmukaisuuksia joudutaan korjaamaan yhä useammin lakkojen kautta? hän kysyy.
Pekonen sanoo, ettei hallitus voi sivuuttaa asiantuntijalausuntojen musertavaa näyttöä.
Suomen tulevaisuus ei ole halpatyövoimassa vaan korkeassa osaamisessa, luottamuksessa ja yhdessä tekemisessä. Osaamista on vahvistettava ja satsattava tasa-arvoiseen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Luottamusta voidaan lisätä vain sopimalla ja henkilöstön vaikutusvaltaa lisäämällä.