Sipilän hallitus päätti perustaa 18 itsehallintoaluetta. Nyt näiden nimi on muutettu lennossa maakunniksi.
Helsingin kaupungin valtuustolle keskiviikkona sote-uudistusta esitellyt ylijohtaja Päivi Laajala pahoitteli, että hän saattaa puhua sekaisin sekä maakunnista että itsehallintoalueista.
Niin hän puhuikin. Itsehallintoalueet on muutettu maakunniksi. Nimen muutoksesta oli ilmoittanut sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti.
Sote-uudistuksen liikkeelle lähtenyt projekti on muuttunut maakuntahallintouudistukseksi.
Laajala perusteli muutosta, että maakunta on kansalaisille tuttu käsite.
Itsehallintoalueiden muuttaminen maakunniksi selkiyttääkin kielen käyttöä. Itsehallintoalueet -nimitykselle oli käyttöä niin kauan, että keskusta sai taivuteltua maakuntamallia vastustaneet mallinsa taakse. Nyt savuverhon voi heittää menemään.
Kestääkö maakuntakakku kasassa?
Sote-uudistuksesta liikkeelle lähtenyt projekti on muuttunut maakuntahallintouudistukseksi. Kymmenkunta työryhmää ja lähes sata virkamiestä ja asiantuntijaa valmistelee eri tahoilla uudistusta. Rajoja vastuista vedetään ja tehtäviä jaetaan valtion, maakuntien ja kuntien kesken.
Aikataulu on suurella muutokselle erittäin kireä. Valmista pitäisi olla vuonna 2017. Konkaripoliitikot epäilevät tahdin kestävyyttä. Pakettiin pitäisi saada 3 – 400 säädöstä syksyyn mennessä eduskunnalle. Ehdotukset keskeisimmät asioista valmistuvat työryhmistä vasta kevään kuluessa.
Lakien vaikuttavuusarvio jää korkeimman käteen. Laajala kertoi, että kaiken lainsäädännön vaikuttavuutta tarkastellaan kansalaisten näkökulmasta.
Kovin vakuuttunut hän ei ollut itsekään. Näin kireällä aikataululla tuskin kyetään arvioimaan lainsäädännön vaikutuksia. Sipilän hallituksen helmasynti on ollut, että valmistelu on ollut leväperäistä kiireisistä aikatauluista ja poukkoilevasta päätöksenteosta johtuen.
Soten rahoitus levällään
Sote-palveluiden siirtyessä maakuntiin kuntien rooli muuttuu olennaisesti. Budjettivallasta siirtyy yli puolet maakuntiin ja osittain maakuntien sote-asioille päällystakiksi luotavalle yksikölle sosiaali- ja terveysministeriöön.
Rahoituspohja on vielä auki. Hallitus päättää joko rahoittaa sote-uudistuksen valtion budjetista tai osittain valtion budjetista ja antamalla maakunnille verotusoikeuden. Verotusta ei aiota kiristää, vaikka verotus muuttuukin.
Tulossa on kaksi uutta valtionosuusjärjestelmää. Toisaalta maakunnat saavat oman tasoitusjärjestelmänsä ja kunnat omansa. Tavoitteena on, että kaikilla sote-alueilla on yhtäläiset resurssit ja palvelut. Resurssijaossa otetaan huomioon muun muassa sairastavuus, ikä ja muut palveluihin vaikuttavat tekijät.
Laajava vakuutti, että kaikille taataan vähintään samat resurssit. Tämähän ei riitä, sillä sote-palvelut ovat kohdentuneet epätasaisesti eri puolilla maata.
Kuntien henkilöstö ja omaisuus jaossa
Maakuntien myötä tapahtuu valtaisa omaisuuden siirto kunnista maakunnille. Alustavan suunnitelman mukaan osa tarpeettomasta omaisuudesta ja velat jäävät kuntiin.
Sote-uudistuksen tavoitteena on myös palvelujen keskittäminen. Väistämättä sairaaloita ja muita tiloja jää nykyisestä käytöstä pois. Näistä joutunevat kunnat aikanaan selviytymään.
Myös henkilöjärjestelyt ovat aivan omaa luokkaansa. Maakuntiin siirtyy kunnista noin 230 000 – 240 000 tointa tai virkaa. Myös eläkevastuut joudutaan järjestelemään uudestaan. Kuntatyöntekijät ovat Kevassa vakuutettuina.
Kuntien toivotaankin aloittavan vapaaehtoisen järjestäytymisen maakunniksi.
Pääkaupunkiseutu halajaa metropolia
Pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt keskustelu Helsingin ja Uudenmaan erityisluonteesta. Alueella asuu yli 1,5 miljoonaa asukasta. Moni näkee, ettei näin suuri väestöpohja mahdu yhteen maakuntaan.
Odotettavissa onkin, että pääkaupunkiseudulta tulee esitys metropoliselvityksestä. Laajava ei ottanut tähän kantaa, vaan kehotti tekemään esityksen, jota voidaan käsitellä.
Selvitysmies Lauri Tarasti tekee parhaillaan selvitystä maakuntien ja valtion välisestä työnjaosta eli mitkä valtion tehtävistä siirretään maakuntiin.