EU:n komissio käynnisti viime viikolla oikeusvaltiomekanismin Puolan uuden hallituksen toimien selvittämiseksi. Maaliskuussa 2014 perustettua mekanismia ei ole aiemmin käytetty.
Ensimmäisessä vaiheessa komissio käy keskusteluja Puolan hallituksen kanssa. Viime kädessä mekanismi mahdollistaa hyvinkin jyrkät toimenpiteet, mutta ne ovat monen lukon takana.
Kysymys ei ole siitä, miellyttääkö Puolan hallituksen politiikan sisältö, vaan siitä, että hallitus muuttaa maan instituutioita kohti yksipuoluevaltaa.
Perustuslakituomioistuimelta vedettiin hampaat.
Nationalistis-konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) sai enemmistön lokakuun 25. päivän vaaleissa – 460-paikkaiseen alahuoneeseen 235 paikkaa ja 100-paikkaiseen senaattiin 61 paikkaa. Hallituksella ei siis ole perustuslain muuttamiseen tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä.
PiS:n ääniosuus oli vain 37,6 prosenttia.
Marraskuun puolivälissä astui virkaansa PiS:n muodostama hallitus, pääministerinä Beata Szydło. Todellisena vallankäyttäjänä kuitenkin pidetään PiS:n johtajaa Jarosław Kaczyńskia.
Hallitus tulkitsee perustuslakia
Ennen vaaleja PiS pyrki antamaan aiempaa maltillisemman kuvan itsestään, mutta valtaan päästyään se ryhtyi kovalla vauhdilla ajamaan läpi muutoksia.
PiS johti maata ensimmäisen kerran 2005–2007. Tuolloin monet sen radikaaleimmista hankkeista kariutuivat perustuslakituomioistuimeen. Hallitus kävikin nyt ensimmäiseksi sen kimppuun.
Heti joulukuun alussa hallitus nimitti viisi uutta tuomaria perustuslakituomioistuimeen. Hallitus väitti, että kesäkuussa säädetty tuomarien valintoja koskeva laki oli perustuslain vastainen.
Elokuussa virkaansa astunut PiS-taustainen presidentti Andrzej Duda vahvisti saman tien PiS:n valitsemien tuomarien nimitykset. Sitä ennen hän oli kieltäytynyt vahvistamasta edellisen hallituksen lokakuussa valitsemia kolmea tuomaria.
Muutamaa päivää myöhemmin PiS ajoi keskellä yötä pidetyssä parlamentin istunnossa läpi lain perustuslakituomioistuimesta.
Päätösten tekemiseksi täytyy nyt vähintään kolmentoista viidestätoista tuomarista olla paikalla entisen yhdeksän sijasta, ja päätökset on tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä entisen yksinkertaisen enemmistön sijasta.
Aiemmin tuomioistuimen piti tehdä ratkaisut kahden viikon sisällä, nyt aika pidennettiin 3–6 kuukauteen.
Käytännössä muutokset tarkoittavat sitä, että perustuslakituomioistuin joko toimii PiS:n tahdon mukaisesti tai juuttuu umpikujaan.
Tiedustelupalvelut puolueen hanskaan
Uusi hallitus vaihtoi nopeasti tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen johdon omiin miehiinsä.
Viikkoa ennen joulua sotilaspoliisit iskivät yöllä Varsovassa Naton vastavakoilukeskukseen pakottaakseen sen johtajan eroamaan. Iskusta ei ilmoitettu etukäteen Natolle eikä keskusta Puolan kanssa pyörittävälle Slovakialle.
Syyskuussa perustettu keskus ei kuulu suoraan Naton komentorakenteeseen, mutta on sen koordinoima asiantuntijaelin.
Iskun määräsi puolustusministeri Antoni Macierewicz, joka on aiemmin syyttänyt juutalaisia maailmanvalloitusaikeista ja väittänyt entisen presidentin Lech Wałęsan olleen kommunistien agentti.
Nato reagoi vaisusti Macierewiczin tempaukseen. Ehkä se ei kuitenkaan edistänyt Puolan tavoitetta saada Naton pysyvä tukikohta maahan.
Kesällä Puolan on määrä isännöidä Naton huippukokousta.
Puhdistus julkisen palvelun mediassa
Joulun ja uudenvuoden välinen aika on Puolassa yleensä rauhoitettu politiikalta. Nyt näin ei ollut, vaan hallitus runnoi parlamentin läpi uuden medialain, jolla julkisen palvelun radio- ja tv-kanavien sekä kansallisen uutistoimiston PAP:n päällikkönimitykset alistetaan suoraan hallitukselle.
Eikä tässä vielä kaikki. Uutistoimisto PAP:n mukaan yleisradioyhtiö TVP:ssä katkaistaan kaikki työsuhteet ja jokainen toimittaja joutuu hakemaan paikkaansa uudelleen. PiS:in valitsema uusi johto arvioi heidän kelpoisuutensa työhön.
Parlamenttiin on tuotu uusi terrorisminvastainen laki, jonka varjolla voidaan puuttua sanan- ja kokoontumisvapauteen.
Maaliskuussa hallitus aikoo muuttaa lakia niin, että oikeusministeristä tulee myös valtakunnan ylin syyttäjä. Tämä on vastoin länsimaista vallanjako-oppia.
Lisäksi PiS aikoo tehdä valtaansa sementoivat muutokset myös korkeinta oikeutta, korkeinta hallinto-oikeutta ja ihmisoikeusvaltuutetun virastoa koskeviin lakeihin.
Suosionsa takaamiseksi hallitus valmistelee sosiaalisia uudistuksia. Eläkeikä aiotaan pudottaa naisilla takaisin 60 ja miehillä 65 vuoteen. Minimipalkkaa korotetaan ja luodaan 500 zlotyn (115 euron) lapsilisä toisesta lapsesta alkaen.
Uskonnollisia perhearvoja
Kaczyński on ilmeisesti päättänyt tehdä rynnäköllä sen, mihin Unkarin Viktor Orbán käytti vuosia: varmistaa institutionaalisilla uudistuksilla puolueensa vallan pitkälle tulevaisuuteen.
Politiikan sisältöön Puolan uusi hallitus ei vielä ole ehtinyt puuttua yhtä paljon. Se kuitenkin valmistelee nationalistisen ja konservatiivisen ohjelman ulottamista kaikkialle yhteiskuntaan, kuten koululaitokseen.
Kaczyńskin mukaan PiS ”korjaa” Puolan, ulkoministeri Witold Waszczykowskin mukaan se ”parantaa maan sairauksista”.
Hallitus maksoi ensimmäisen erän velastaan sitä valtaannousussa auttaneille katolisen kirkon vanhoillisille, kun se lopetti koeputkihedelmöitykset julkisessa terveydenhoidossa.
PiS:n ”perhearvoja” korostava linja uhkaa erityisesti naisten oikeuksia. Hallituksen odotetaan valmistelevan abortin täyskieltoa. Se aikoo myös irrottaa Puolan naisiin kohdistuvaa ja perheväkivaltaa torjuvasta Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksesta.
Sanktiot vielä hyvin kaukana
Vaikka PiS onkin vienyt lain ohittamisen uudelle tasolle, ei edellinen, markkinaliberalistisen Kansalaisfoorumi-puolueen (PO) johtama hallitus ollut sekään demokratian mallioppilas. Myös se järjesti kyseenalaisilla keinoilla suosikkejaan virkoihin ja runnoi päätöksiä läpi juuri ennen vallanvaihtoa.
Pääministerinä vuosina 2007–2014 toiminut PO:n Donald Tusk toimii nyt ”EU:n presidenttinä” eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana.
Jos EU:n oikeusvaltiomenettelyn ensimmäinen vaihe ei tuota tuloksia, voi EU asettaa takarajan, johon mennessä Puolan on tehtävä vaaditut muutokset. Jos Puola edelleen kieltäytyy, voidaan siltä viedä äänioikeus EU:ssa tai viedä siltä EU:n tukirahat.
Jotta uhkavaatimusten tielle voitaisiin lähteä, pitäisi jäsenmaita edustavan Eurooppa-neuvoston päättää siitä neljän viidesosan enemmistöllä.
Vielä kauempana on todellisten sanktioiden asettaminen Puolalle. Siihen tarvittaisiin Eurooppa-neuvoston yksimielinen päätös, jonka Unkari ainakin torppaisi.
EU ollut hampaaton Unkarin suhteen
EU on ollut hyvin hampaaton Unkarin toteuttaessa omaa ”hiipivää vallankaappaustaan”.
Osaksi se johtuu unionin surkeasta epäonnistumisesta vuonna 2000, kun se määräsi Itävallalle sanktioita sen vuoksi, että siellä otettiin äärioikeiston Jörg Haider mukaan koalitiohallitukseen. EU tarvitsi niin sanotun viisaiden miesten ryhmän perääntyäkseen tässä kiistassa.
Mutta osaksi kysymys on myös politiikasta. Unkaria johtava Orbánin Fidesz-puolue kuuluu EU:n suurimpaan puolueryhmään, konservatiivien EPP:hen.
Puolan PiS sen sijaan kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään, johon kuuluvat myös esimerkiksi Suomen perussuomalaiset ja Britannian konservatiivit.
Ryhmäsolidaarisuutta tärkeämpää Britannian pääministeri David Cameronille lienee kuitenkin se, että hän voi käydä Puolan kanssa kauppaa Britannian tavoittelemista eduista ennen kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.
Erityisen aktiivisesti Puolan oikeusvaltiomenettelyä ovat ajaneet saksalaiset poliitikot kummastakin hallituspuolueesta, sekä kristillisdemokraateista että sosiaalidemokraateista.
PiS taas on pyrkinyt leimaamaan kaiken arvostelun Saksan päsmäröinniksi. Myös natsikorttia on käytetty ahkerasti, esimerkiksi liittokansleri Angela Merkel on retusoitu natsiunivormuun puoluetta lähellä olevan lehden kannessa.
uutiskirje 
