Syyriasta paennut nainen auttaa nyt toisia

Syyrialainen kolmen lapsen äiti Emelline Mahmoud Ilyas, 35, on käynyt läpi vaarallisen pakomatkan ja evakkoelämän tuskat Jordaniassa. Nyt hän vetää ryhmätoimintaa, joka tukee sekä syyrialaisia että jordanialaisia perheitä.

Pakoillessaan perheensä kanssa pommituksia ojassa Syyrian ja Jordanian rajalla Iliyas sanoo ajatelleensa, että vaikka hänen ruumiinsa selviäisi ojasta, mieli jäisi ikuisiksi ajoiksi sinne.

Lähdettyään lähes vuotta aiemmin Syyrian pääkaupungista Damaskoksesta perhe päätyi lopulta Za’atarin pakolaisleirille Jordanian aavikolla.

Leiri oli niin masentava, että Iliyas halusi palata kotiin Syyriaan kuolemaan. Maksamalla salakuljettajalle perhe onnistui kuitenkin pääsemään Zarqan kaupunkiin Koillis-Jordaniassa.

Perhe sopeutui, äiti kärsi

Ilyasin mies sai työtä parturinliikkeestä ja lapset sopeutuivat paikalliseen kouluun, mutta Ilyas kärsi yksinäisyydestä ja toimettomuudesta. Kotimaassa hän oli työskennellyt korruptiota valvovassa valtion virastossa.

Puolen miljoonan asukkaan Zarqassa on asunut palestiinalaispakolaisia vuodesta 1948, ja syyrialaisia sinne on tullut noin 50 000. Työttömyys on korkea, ja islamistinen ajattelu saa kannatusta varsinkin vähäosaisilta. Jordania suitsii liikehdintää, mutta tyytymättömyys muhii pinnan alla.

– Vuokrat ovat nousseet Zarqassa 600 prosenttia vuodesta 2011 ja pakolaisperheitä voi ahtautua kolme yhteen asuntoon, kertoo Action Aid -järjestön työtä kaupungissa johtava Ohud Bayidah.

– Jordanialaiset valittavat, että epätoivoiset syyrialaiset tyytyvät mitättömiin palkkoihin. Lisäksi koulutus ja terveydenhuolto ovat kovissa paineissa, hän jatkaa.

Action Aid on huomannut, että pelkkä ruuan jakelu ei riitä auttamaan kaupunkeihin asettuneita pakolaisia. Ongelmiksi nousevat eristyneisyys, koulutuksen ja työn puute sekä perheväkivalta ja päihteet.

Yhteisöpiirin vetäjäksi

Kidutuksen uhrien keskuksessa järjestetty psykososiaalinen työpaja avasi Ilyasille tien ulos erityksestä.

– Tajusin, etten ole yksin, ja toiveikkuuteni palasi.

Ilyas löysi myös Action Aidin yhteisöpiirit, jotka kokoavat syyrialaisia ja jordanialaisia yhteen. Pian hän alkoi vetää piirien kokouksia.

– Pääsen auttamaan itseni kaltaisia naisia, myös jordanialaisia. Keskustelemme henkilökohtaisista ja perheiden ongelmista ja tuemme toisiamme niiden ratkaisemisessa.

Naisille ja miehille on omat piirit.

– Suurin tarve on psykososiaalisille palveluille ja suojelulle. Perheväkivalta on iso ongelma samoin kuin lasten hyväksikäyttö, Bayidah kertoo.

Ilyas joutui peittämään päänsä huivilla vanhoillisessa Zarqassa, mutta muuten hän sanoo kokeneensa vapautta, josta ei osannut haaveillakaan.

– Syyriassa asuva siskoni ei tahdo uskoa, että ihmiset voivat täällä toimia näin vapaasti, hän sanoo.