Vaikka vaaralliset tautiepidemiat ja terroriteot nousevat helposti otsikoihin, valtaosa maapallon ihmisistä kuolee muista syistä. Viime vuonna menehtyneistä noin 57 miljoonasta ihmisestä kaksi kolmesta kuoli kroonisiin sairauksiin.
Kolmanneksen kuolemista aiheuttivat sydän- ja verisuonitaudit. Muut suurimmat tappajat olivat syövät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Ne yleistyvät myös kehitysmaissa eliniän noustessa ja elintapojen muuttuessa.
Epäterveellinen ravinto, liikunnan puute sekä liiallinen alkoholin käyttö ja tupakointi altistavat sairauksille ja pahentavat niitä. Koko maailmassa noin yksi aikuinen kymmenestä kuolee tupakoinnin seurauksena.
Vuoden 2014 kuolleista oli terrorismin uhreja 0,06 prosenttia eli noin 33 000.
Tarttuvat taudit – alemmat hengitystieinfektiot, aids, ripuli, malaria ja tuberkuloosi – sekä äiti- ja lapsikuolleisuus ja heikko ravinto ovat yhä köyhien maiden vitsauksia ja aiheuttavat lähes neljäsosan kaikista kuolemista.
Liikenne vie nuoria
Vaikka äitikuolleisuus on viime vuosina alentunut, lähes 830 naista menehtyy päivittäin raskauden tai synnytyksen vuoksi. Tšadin, Malin ja Somalian hedelmällisessä iässä olevien naisten kuolemista joka neljäs liittyy lisääntymiseen.
Yksi kuolema kymmenestä johtuu tapaturmasta. Liikenne kuuluu kymmenen suurimman tappajan joukkoon viemällä noin 3 500 henkeä joka päivä. Liikenneonnettomuudet ovat 15–29-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Uhreista on miehiä noin 75 prosenttia, ja alkoholilla on usein osuutta asiaan.
Yli puolet maailman kuolevista on 65 vuotta täyttäneitä, mutta vaihtelu on suurta maan kehitysasteesta riippuen. Japanissa 60 prosenttia kuolee yli 80-vuotiaana, kun taas Nigeriassa sama osuus menehtyy alle 30-vuotiaana.
Kehitysaste näkyy myös kuolinsyissä. Köyhissä maissa suurimpia tappajia ovat hengitystieinfektiot, aids, ripulitaudit ja aivohalvaus. Rikkaissa maissa listaa johtavat sydän- ja verisuonitaudit, aivohalvaus, keuhkosyöpä ja muistisairaudet.
Itsemurha murhaa yleisempi
Itsemurha oli vuoden 2012 tilastossa kuolinsyynä 1,4 prosentissa tapauksista. Se tarkoittaa, että yli 800 000 ihmistä kuoli oman käden kautta, mutta todellinen luku lienee suurempi. Yleisimpiä itsemurhat olivat Guyanassa, Pohjois- ja Etelä-Koreassa, Sri Lankassa, Liettuassa, Surinamissa ja Mosambikissa.
Miesten itsemurhaluvut ovat liki kaksinkertaisia naisiin verrattuna. Yleisimmin itsemurha tehtiin yli 70-vuotiaana, mutta 15–29-vuotiailla itsemurha oli toiseksi yleisin kuolinsyy.
Henkirikoksen uhreja on lähes puoli miljoonaa vuodessa eli 0,8 prosenttia kuolleista. Miehiä oli 80 prosenttia uhreista ja 95 prosenttia tekijöistä. Lähes 15 prosenttia henkirikoksista liittyy kuitenkin kotiväkivaltaan, jonka uhreista on naisia 70 prosenttia.
Vauraissa maissa henkirikoksen uhrina kuolee keskimäärin alle 5 henkeä 100 000 asukasta kohti. Eräissä Latinalaisen Amerikan maissa uhreja on 40–90 samaa väkimäärää kohti.
Terrori keskittynyt
Sodat ja sisällissodat aiheuttivat 0,3 prosenttia kaikista kuolemista. Vuonna 2014 pahimmissa 20 selkkauksessa menehtyi yhteensä 164 000 ihmistä. Kärjessä olivat Syyria (76 000), Irak (21 000), Afganistan (15 000) ja Nigeria (12 000).
Vuoden 2014 kuolleista oli terrorismin uhreja 0,06 prosenttia eli noin 33 000. Vuotta aiemmin luku oli 18 000, ja kasvu oli suurinta Nigeriassa. Lähes 80 prosenttia kaikista terrorin uhreista keskittyi viiteen maahan: Afganistaniin, Irakiin, Nigeriaan, Pakistaniin ja Syyriaan.
Pahimmin terrorismista kärsi Irak, jossa sen uhrina menehtyi noin 30 prosenttia kaikista vuonna 2014 kuolleista.
Teloituksia kirjattiin samana vuonna 607 yhteensä 22 maassa. Yli 70 prosenttia tapahtui Iranissa, Irakissa ja Saudi-Arabiassa. Luvut eivät sisällä Kiinaa, jossa tilastot kuolemanrangaistuksesta ovat salaisia.
uutiskirje 
