Google on maailman tuottoisimpia konserneja, johon kuuluu satoja tytäryhtiöitä ja osakkaita. Maailman valloittanut yritys syntyi Kaliforniassa tutkimusprojektin seurauksena. Maineenluojat ovat antaneet ymmärtää Googlen perustajien – edelleenkin yrityksen pääomistajien – Larry Pagen ja Sergey Brinin olevan maailmanparantajia.
Vuonna 1997 nimensä saanut Google syntyi idealistisesta hankkeesta. Virallisesti Google Inc. perustettiin seuraavan vuoden syyskuussa. Omistajien tavoitteena oli luoda tehokas hakukone. Alkuvaiheessa käyttäjien tarpeet olivat etusijalla eivätkä mainostajien.
Idealismi karisi hyvin nopeasti, jos sitä olikaan. Googlesta tuli rahakone. Lokakuussa 2000 käyttöön otettu valtavan menestyksen taannut mainostusjärjestelmä ei ollut edes yrityksen oma keksintö. Googlen arvioitiin vuonna 2013 olevan esimerkiksi Saksan suurin media-alan yritys.
Yrityksen strategiaksi vakiintui kannattavien keksintöjen ostaminen osaksi bisnestä. Google on kasvattanut aggressiivisesti konsernia ostamalla lisenssejä tai yrityksiä, joilla on osaamista.
Tapaus Google -kirjan kirjoittajat Torsten Fricke ja Ulrich Novak luonnehtivat Google-konsernia itsevarmaksi ja häikäilemättömäksi. Liiketoiminta jakautuu kar-keasti hakupalveluihin, mainontaan, käyttöjärjestelmiin ja yrityksiin.
Google esittäytyy poliittisesti korrektina, ympäristöystävällisenä yrityksenä. Se tarjoaa tukeaan luonnonkatastrofien, kriisien tai poikkeusolosuhteiden iskiessä. Yrityskuva on ”sekavan sympaattinen” alati muuttuvine logoineen.
Kovan bisneksen organisointi alkoi hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2001 tulleen ja toimitusjohtajaksi nimetyn Eric Schmidtin käsissä. Yritys näyttäytyy työntekijäystävällisenä, vaikka yrityksen sisällä vallitsee luokkayhteiskunta.
Hakujätin kotisivu linkittyy useisiin Google-sivustoihin, joiden kautta ”IT-konserni kopeloi arkaluonteisia julkisen elämän osa-alueita ja yrittää vaikuttaa niihin”, kuvailevat Torsten Fricke ja Ulrich Novak.
Hakujätin vaalisivustoja on noin 20 maassa, muun
muassa Egyptissä, Ranskassa, Italiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Yritys tuki presidenttiehdokas Barack Obamaa.
Kirjan kirjoittajat leikittelevät orwellilaisella tulevaisuuden kuvalla vaaleista, joiden tuloksia Google pystyy peukaloimaan tuottamalla hakukoneen algoritmeilla tietynlaisia ehdokashakuja. Kirjoittajat vertaavat Googlen valtaa verkossa diktatuuriin, jossa ei ole kilpailevaa tiedonvälitystä.
Googlella on kiinteät suhteet myös Yhdysvaltojen armeijaan muun muassa johtokunnan jäsen Alan R. Mulallyn kautta. Google Earthissa on mukana Keyhole Corp:n teknologiaa, jota aikaisemmin oli ollut vain Yhdysvaltojen puolustusvoimien käytössä muun muassa Irakin sodassa. Googlen kauppaa Keyholen kanssa rahoitettiin osittain CIA:n riskipääomalla.
Google on ylivoimaisesti suosituin hakukone maailmassa. Yrityksessä pelätäänkin, että yhä useammat valtiot haluavat rajoittaa sen monopoliasemaa ja suojella kansalaistensa yksityisyyttä.
Google on useaan otteeseen joutunut maksamaan yksityisyydensuojan rikkomisesta saamiaan sakkoja. Se muun muassa keräsi kahden vuoden ajan kansalaisten MAC-osoitteita, SSID-tunnuksia ja sähköposteja sekä surffaustietoja 2010-luvun alussa. Pari vuotta myöhemmin paljastui miljoonien ihmisten surffaustietojen vakoilu.
Yritys on toiminut myös laittomuuden rajamaastossa muun muas-sa tekemällä vuosia bisnestä sallimalla mainokset laittomasta kanadalaisesta online-apteekkien reseptilääkkeistä.
Google perusti vuonna pörssiin menonsa jälkeen vuonna 2004 toimipisteen Dubliniin. Viisi vuotta myöhemmin yritys ilmoitti Google Irelandin hallinnollisiksi kuluiksi valtaisan 5,5 miljardia euroa. Vuonna 2012 se ilmoitti 8,8 miljardia euroa lisenssituloja.
Sanomalehti Financial Times mukaan yritys kierrätti rahat ensi Irlannin kautta Hollantiin ja lopulta takaisin Irlantiin holding-yhtiöön. Bermudan veroparatiisin ansiosta verotusprosentti kutistui viiteen.
Yritys kiersi veroja tehokkaasti jo 2005: se maksoi 5,8 miljardin euron voitoista kolmen prosentin verran eli 174 miljoonaa veroa. Muutama vuosi myöhemmin yhtiö kiersi jo kahden miljardin verran veroja.
Myös Page ja Brin tahkoavat rahaa osakeoptioiden avulla. He ilmoittivat vuonna 2014 vuosipalkakseen yhden dollarin. Esimerkiksi Brin möi osakkeitaan vuonna 2014 summalla, joka vastasi keskimäärin kolme miljoonan dollarin tuloa päivässä.
Torsten Fricke ja Ulrich Novak: Tapaus Google. Miten hakukoneyhtiön mahti yltää kaikkialle ja miksi se on niin vaarallista? Minerva 2015. 268 sivua.
uutiskirje 