Perussuomalaisvetoinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on sitä, että umpimielisempi ministeri ei vastaa kun kysytään ja vuolassanaisempi puhuu kirveestä, kun aiheena on sen varsi.
Tällainen kuva syntyy väistämättä keväällä järjestettävistä Suomen ja Yhdysvaltain sotaharjoituksista.
Toukokuussa Yhdysvaltojen kansalliskaarti tekee laivuevierailun Karjalan lennostoon. Yhdysvallat osallistuu harjoitukseen 6–8 F-15 -hävittäjällä. Ulkoministeri Timo Soini sai vasta pitkän venkoilun jälkeen sanotuksi, että Yhdysvallat kutsui itse itsensä harjoittelemaan Suomen itärajalle.
Jännite myös Itämeren alueella kasvaa uusien sotaharjoitusten myötä.
Kaksi muuta harjoitusta ovat maavoimien mekanisoitujen joukkojen Arrow-16 toukokuussa, johon Yhdysvallat tuo noin 20 panssaroitua Stryker-miehistönkuljetusajoneuvoa. Kesäkuussa on vuorossa Baltops-16, joka on Yhdysvaltojen vuosittain järjestämä merellinen harjoitus Itämeren alueella ja josta osa järjestetään nyt Suomessa.
Hallituksen mukaan kyseisissä harjoituksissa ei ole mitään ihmeteltävää. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan niillä kehitetään Suomen puolustusta. ”Keskeisenä päätöksenteon kriteerinä on Suomen turvallisuuden vahvistaminen.” Suomen puolustuksen vahvistamisesta puhuu myös valtiovarainministeri Alexander Stubb.
Itse itsensä Suomeen kutsuneet amerikkalaiset näkevät asian toisin. Heille harjoitukset ovat osa Operation Atlantic Resolvea, jonka Yhdysvallat perusti Nato-liittolaistensa kanssa vuonna 2014 vastatoimena Venäjän sotilaalliselle interventiolle Ukrainaan.
Vaikutusvaltainen ajatuspaja Council of Foreign Relations sanoo, että harjoitusten taustalla on Suomen ja Ruotsin kokema uhka Venäjän taholta (CNN 15.2.) ”Ne kysyvät Yhdysvalloilta: autatteko meitä lähettämään viestin Venäjälle”, sanoo ajatuspajan Venäjän-tuntija Stephen Sestanovich.
Harjoituksista uutisoitiin Suomessa samaan aikaan, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti nelinkertaistavansa varat, joilla se tukee Nato-liittolaisiaan ”Venäjän aggressiota” vastaan.
Venäjän ja lännen suhteiden ei enää kylmän sodan päättymisen jälkeen uskottu menevän näin huonoiksi, mutta nyt varustelu ja vastakkainasettelu ovat taas täällä. Eri arvioijat näkevät kriisille eri alkupisteen. Toisille se oli Naton laajeneminen entisiin sosialistisiin maihin, jotka ovat kuitenkin suvereeneina valtioina vapaita hakemaan turvaa niin kuin parhaaksi katsovat. Toisille se oli Venäjän kansainvälistä oikeutta rikkonut Krimin valtaus.
Yksi on kuitenkin varmaa. Jännite myös Itämeren alueella kasvaa uusien sotaharjoitusten myötä. Suomen poliittiselta johdolta tarvitaan nopeasti rehellinen vastaus näihin kysymyksiin: Onko Suomi lähettämässä viestiä Venäjälle? Jos on, niin millaista vastausta se odottaa? Ja odotetaanko vastauksen olevan Suomen turvallisuutta lisäävä?
Niinistön ja Soinin lavertelut on jo kuultu. Pääministeri Juha Sipilän on selvitettävä asia mahdollisimman nopeasti eduskunnalle.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
