Miten kymmenen kuukautta sitten aloittaneen Juha Sipilän hallituksen ensimmäinen budjetti vaikuttaa tulonjakoon? Välittömästi vain hieman, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2016 budjetista tekemä arvio.
Sen esimerkkilaskelmissa kuitenkin oletetaan kotitalouksien jäsenien olevan perusterveitä eikä heillä oleteta olevan tarvetta sen paremmin terveydenhuollon palveluille tai lääkehoidoille, joten sairausvakuutukseen kohdistuvat heikennykset eivät näy laskelmissa.
Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön mukaan merkittäviä. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien jäädytykset aiheuttavat niiden jäämisen jälkeen yleisestä hintakehityksestä inflaation kasvaessa.
Jäädytyksiä ja korotusten poistoja
Hallitusohjelman mukaisesti indeksikorotukset jäädytetään 2015–2019.
Viime vuonna 2015 inflaatio oli negatiivinen ja tämän vuoden alussa tehtiin ensimmäistä kertaa negatiivinen 0,4 prosentin indeksitarkistus eli etuuksia alennettiin. Toimeentulotuen perusosaan tehtiin negatiivista indeksitarkastusta vastaava tasokorotus, samoin takuueläkkeeseen tehtiin 20 euron tasokorotus.
Asumistukien ja opintotuen asumislisän vuokrakatot jäädytettiin vuoden 2015 tasolle. Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus poistettiin, niiden oltua sidottuna indeksiin vasta pari vuotta.
Asumiskulut vievät tulot miinukselle
Vuodesta 2015 vuoteen 2016 perusturvan varassa olevien yksinasuvien reaalitulot kasvoivat 1–2 prosenttia, mutta asumiskustannusten jälkeen tarkasteltuna tulot laskivat takuueläkettä saavia lukuun ottamatta. Vuokrien ennakoidaan nousevan enemmän kuin hintojen ja ansioiden vuonna 2016, mikä selittää tulojen laskua asumismenojen jälkeen tarkasteltuna.
Vuonna 2016 yksinasuvan työttömän perusturvan varassa olevan käytettävissä olevat tulot ovat noin 43 prosenttia, takuueläkettä saavan 49 prosenttia ja pienipalkkaisen 63 prosenttia keskipalkkaisen kotitalouden tuloihin verrattuna. Asumismenojen jälkeisillä tuloilla tarkasteltuna yksinasuvan työttömän perusturvan varassa elävän tulot ovat 26 prosenttia, takuueläkkeellä elävän 34 prosenttia ja pienipalkkaisen palkansaajan 53 prosenttia keskipalkkaisen kotitalouden vastaavista tuloista.
Viime vaalikaudella pienituloisuus väheni
Kuluvan vuoden verotus- ja etuuslainsäädännön muutokset eivät vaikuta pienituloisuusasteeseen, mutta muutokset pienentävät hieman tuloeroja Gini-kertoimella tarkasteltuna.
Sen sijaan THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön mukaan 2012–2015 tehdyt etuus- ja verotuslainsäädännön muutokset pienensivät selvästi sekä tuloeroja että pienituloisuusastetta. Pienituloisuusastetta alensi eniten vuoden 2015 asumistukiuudistus.
Hallitukselta on perätty koko ajan, mutta turhaan, arvioita sen politiikan vaikutuksista eri sukupuoliin. THL:n mukaan vuosien 2012–2015 verotus- ja etuuslainsäädännön muutokset alensivat enemmän naisten pienituloisuusastetta kuin miesten. Sen sijaan vuoden 2016 talousarvion muutokset näyttävät lisäävän naisten pienituloisuusastetta, mutta alentavan miesten. Sukupuolivaikutukset ovat kuitenkin pienet, selvityksessä todetaan.
Perusturvan varassa eniten nuoria
Kokonaan perusturvan varassa oli 231 000 henkilöä vuonna 2014. Heidän määränsä on kasvanut lähes viidenneksen vuodesta 2011.
Kokonaan perusturvan varassa olevien pääasiallisena tulonlähteenä oli 42 prosentilla työttömän peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. Kokonaan perusturvan varassa olevista suurin osa on nuoria. 18–29-vuotiaita on 28 prosenttia kokonaan perusturvan varassa olevista ja 65 vuotta täyttäneitä 5 prosenttia.
Tänä vuonna perusturvaetuuksista korkein on takuueläke, joka on 767 euroa kuukaudessa. Viime vuonna se oli 747 euroa.
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruus on tänä vuonna 703 euroa kuukaudessa, kun se vuonna 2015 oli 705 euroa.
Kansaneläkejärjestelmän mukainen leskeneläke jatkoeläkkeenä on 634 euroa kuukaudessa vuonna 2016, kun se edeltävänä vuonna oli 637 euroa.
Vähimmäismääräinen sairaus- ja vanhempainpäiväraha on tänä vuonna 598 euroa kuussa. Vuonna 2015 näiden etuuksien määrä oli 600 euroa.
Kotihoidon tuen suuruus hoitolisän kanssa on 524 euroa kuukaudessa, kun se vuonna 2015 oli 526 euroa.
Kansaneläkeindeksistä irrotetun opintotuen suuruus on pysynyt ennallaan 337 eurossa opiskelijoilla, jotka ovat aloittaneet elokuun 2014 jälkeen. Myös perustoimeentulotuen suuruus on sama 486 euroa kuin vuonna 2015.
Vuodesta 2012 tähän vuoteen eniten asumismenojen jälkeiset käytettävissä olevat tulot laskivat takuueläkettä saavalla yksinhuoltajalla 7 prosenttia sekä pienestä palkasta ansioturvalla olevalla yksinasuvalla ja pienipalkkaisella pariskunnalla 6 prosenttia.
Samaan aikaan eniten asumismenojen jälkeiset käytettävissä olevat tulot nousivat lapsettomalla opintotukea saavalla pariskunnalla 9 prosenttia.
Viime vuodesta pienipalkkaisen ansioturvaa saavien yksin elävien ja lapsettomien parien tulot laskivat eniten, 5 prosenttia.
uutiskirje 
