Uutisia mehiläisten katoamisesta kuullaan säännöllisin välein Yhdysvalloista ja Euroopastakin. Maailmanlaajuisesti mehiläispesien määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut 50 viime vuoden aikana.
Mehiläistarhaus on kasvanut etenkin Aasiassa, joka on tuplannut hunajanvientinsä kymmenessä vuodessa.
Kolmasosa maailman ruuasta saadaan pölyttäjien avulla lisääntyvistä kasveista. Ruokakasveista 75 prosenttia tarvitsee pölyttäjiä. Yli 20 000 mehiläislajin ja muiden hyönteisten ohella pölyttäjinä toimivat muun muassa linnut, lepakot, apinat, etanat ja liskot.
Tuore YK-raportti luonnon monimuotoisuudesta varoittaa, että ihmisen toiminta vaarantaa monien pölyttäjien tulevaisuuden.
Pölyttäjille oma Bed & Breakfast
Mehiläistarhaus on kehitysmaille houkutteleva elinkeino, koska hunaja on helposti säilyvä tuote, jonka tuotanto ei vaadi maanomistusta tai monimutkaisia välineitä. Tropiikissa mettä on tarjolla ympäri vuoden.
Tutkimukset kertovat, että kasvien lisääntyminen pölyttämällä on yhteydessä ruuan ravitsevuuteen. Esimerkiksi Bangladeshissa ihmisten A-vitamiinin saanti riippuu paljolti pölyttäjiä käytävistä kasveista, varsinkin mangoista.
Britanniassa kaupunkipuutarhojen kasvit tuottavat enemmän siemeniä kuin pelloilla kasvavat. Yleisimpiin peltokasveihin kuuluvan rapsin kukinta on ohi muutamassa viikossa, kun taas puutarhoissa riittää pölytettävää eri aikoina.
Monimuotoisuuden lisäämiseksi moni viljelijä onkin alkanut suosia muita kasveja peltojensa reunoilla tarjotakseen ”bed and breakfast -palveluja” pölyttäjille.
Monipuolisuus on valttia
Euroopassa on havaittu, että tarhamehiläiset ovat vähemmän tehokkaita kuin luonnon pölyttäjät. Hunajamehiläisten vaikutus jää hedelmien kasvatuksessa puoleen siitä, mitä muut pölyttäjät saavat aikaan.
– Mitä enemmän ja moninaisempia pölyttäjiä viljelyksille saadaan, sitä enemmän sadot kasvavat, vakuuttaa tutkija Barbara Gemmill-Herren YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAOsta.
Alkuvuodesta julkaistu tutkimus osoittaa, että kukkivien kasvien monipuolisempi kirjo lisää pienviljelijöiden satoja merkittävästi.
Mehiläisten katoamisen syyksi on epäilty tuholaismyrkkyjä. Bangladeshissa tutkittiin puuvillapeltojen tilannetta ja havaittiin, että luonnolliset pölyttäjät kestävät kemikaaleja paremmin kuin eurooppalaiset tarhamehiläiset. Tutkijat kuitenkin suosittelevat ruiskutusten tekemistä yöaikaan.
uutiskirje 
