Korkein oikeus päätti perjantaina, että se ei myönnä valituslupaa Helsingin Jakelu-Expertille mainosjakajia koskevassa palkkakiistassa.
Päätös liittyy kuusi ja puoli vuotta jatkuneeseen mainosjakajien palkka- ja työehtokiistaan. Siinä on katsottu yhden jakelijan tapauksen kautta, voiko työnantajan perustama ammattiliitto sanella alan työehdot.
– Korkeimman oikeuden päätös merkitsee käytännössä sitä, että mainosjakajien palkka- ja työehtokiista on päättynyt, Posti- ja logistiikka-alan ammattiliitto PAU arvioi verkkosivuillaan tiistaina.
– Koskaan aiemmin Suomessa ei ole viety oikeusprosessia loppuun asti siitä, voivatko työnantajan edustajat perustaa alalle ammattiliiton ja neuvotella itselleen yleissitovaa työehtosopimusta edullisemmat työehdot.
Työnantajan oma ammattiliitto
Helsingin hovioikeus päätti viime kesänä, että Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:tä ei voida pitää valtakunnallisena työntekijöiden yhdistyksenä, joka voisi edustaa työntekijöitä ja solmia työehtosopimuksia. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU pitää päätöstä historiallisena.
PAUn näkemyksen mukaan nyt lainvoiman saaneen hovioikeuden päätöksen perusteella jakeluyhtiöillä ei ole oikeutta soveltaa työsuhteissa SME ry:n työehtosopimusta. Mainosjakajien työsuhteissa tulee noudattaa Viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovaa työehtosopimusta.
SME on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka takana ovat ilmaisjakeluyritys Jakelujuniorien entinen varatoimitusjohtaja, viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti ja Jakelujunioreiden jakelunvalvoja. Yhdistyksellä ei ole yhtään luottamusmiestä tai muuta edunvalvojaa.
Yhdistys perustettiin noin kuukausi sen jälkeen, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU vei ensimmäisen mainosjakajan palkkavaateen käräjäoikeuteen.
SME ja sen kanssa samoihin aikoihin perustettu työnantajayhdistys Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE neuvottelivat keskenään pikavauhdilla mainosjakajia koskevan työehtosopimuksen vuonna 2009.
– Sopimuksella vahvistettiin alalle heikko palkkaus. Käytännössä jakajien tuntipalkaksi alhaisimmillaan on muodostunut noin 2-3 euroa tunnilta, PAU toteaa.
Periaatteellisesti tärkeä
Työntekijää oikeusprosessissa edustanut asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen toteaa, että korkeimman oikeuden päätös velvoittaa työnantajan maksamaan työntekijälle puuttuvia palkkasaatavia viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen perusteella.
Työntekijän kanteessa arvioitiin, että SME:ssä päätäntävaltaa käytti työnantajataho, eikä yhdistystä ollut aidosti perustettu ajamaan työntekijöiden asiaa vaan sen tarkoituksena oli polkea yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkkoja.
Työntekijä hävisi juttunsa käräjillä. Hän kuitenkin valitti hovioikeuteen. Toisin kuin käräjäoikeus, Helsingin hovioikeus katsoi, että SME:n ei voitu katsoa edustavan aidosti ja uskottavalla tavalla erillisjakelualalla toimivia henkilöitä.
Hovioikeus totesi tuomiossaan, että työehtosopimusneuvottelujen lähtökohtana oli ollut työntekijäyhdistykselle epäuskottava tavoite säilyttää palkkiot senhetkisellä tasolla. Yhdistyksen edunvalvontatoiminta oli muutoinkin ollut varsin vähäistä. Se arvioi myös, ettei SME:n voitu katsoa edustavan aidosti ja uskottavalla tavalla erillisjakelualalla toimivia henkilöitä.
Korkeimman oikeuden päätettyä olla myöntämättä valituslupaa työnantajalle hovioikeuden ratkaisu jää voimaan. Kasanen & Vuorinen arvioi ratkaisua hyvin merkittäväksi ja periaatteellisesti tärkeäksi.
– Nyt on selvää, että tällaiset työntekijöiden vahingoksi keinotekoisesti luodut työehtosopimusjärjestelyt eivät voi saada oikeussuojaa.