Brysselin terroristi-iskut käynnistivät laajan keskustelun likaisen pommin uhkasta. Terroristien pelätään saavan käsiinsä radioaktiivisia aineita ja käyttävän niitä iskuihinsa rakentamalla niin sanotun likaisen pommin. Fysiikan dosentti, Tekniikka elämää palvelemaan -yhdistyksen aktiivi Claus Montonen pitää uhkaa realistisena ja vakavasti otettavana.
– Tällä olisi paikallisesti hyvin ikäviä seurauksia ja jälkien puhdistaminen on kallista. Tiedossa on, että Irakin joistakin tutkimuslaitoksista on hävinnyt radioaktiivista ainetta, jota voitaisiin käyttää ja lähettää esimerkiksi lennokilla, Montonen toteaa.
Hän ei usko terroristien pystyvän rakentamaan ydinasetta. Sen sijaan he voivat saada riittävästi radioaktiivista materiaalia. Ydinreaktorit tuottavat jatkuvasti lisää plutoniumia. Radioaktiivisia aineita käytetään myös muun muassa lääketieteessä, materiaalitestauksissa ja öljynetsinnässä.
Ydinterroriuhkan voimistuminen on lisännyt tarvetta jatkaa korkean tason poliittisia keskusteluja.
– Ydinvoimasta pitäisi päästä eroon. Jokainen ydinreaktori on samalla pommimateriaalitehdas. Myös radioaktiivisten materiaalien käytöstä pitäisi luopua ja ottaa vaihtoehtoisia menetelmiä. Vaihtoehtoihin pitää satsata, Montonen sanoo.
Ydinterrori esillä Washingtonissa
Kansan Uutiset tavoitti Montosen juuri ennen hänen Washingtonin matkaansa. Hän matkusti kansainvälisen ydinturvaa käsittelevän Nuclear Security Summit 2016 (NSS) -ydinturvahuippukokouksen alla järjestettyyn kansainväliseen NGO-kansalaisjärjestötapaamiseen. Tapaamiseen osallistuu yli sata kansalaisjärjestöjen edustajaa eri puolilta maailmaa.
Nyt neljäs ja tässä vaiheessa viimeinen presidentti Barack Obaman aloitteesta järjestetyistä NSS-huippukokouksista keskittyy ydinterrorismin ehkäisyyn. Torstaina 30.3. avattavaan kaksipäiväiseen huippukokoukseen osallistuu delegaatioita 51 maasta sekä EU:n ja YK:n delegaatiot. Suomesta osallistuu presidentti Sauli Niinistö. Venäjä ilmoitti jo kaksi vuotta sitten, ettei se osallistu kokoukseen.
Arvattavasti huippukokouksen puheita sävyttävät Isisin iskut Brysseliin. Iskun tehneiden terroristien on arveltu suunnitelleen iskuja myös ydinvoimaloihin. Kansainväliset asiantuntijat ovat varoitelleet, että ydinterroriuhka on korkeampi kuin kaksi vuotta sitten Haagin huippukokouksen aikaan. Näin siitäkin huolimatta, että ydinturvallisuuden edistämisessä on jossain määrin edetty. Etenkin Isisin dramaattinen laajentuminen on kuitenkin lisännyt ydinterrorin uhkaa.
Myös huoli ydinturvaprosessin jatkuvuudesta puhuttaa. Ydinterroriuhkan voimistuminen on lisännyt tarvetta jatkaa korkean tason poliittisia keskusteluja. Kaikki eivät halua luovuttaa jatkoa teknokraattien käsiin. Myös Montonen toivoo poliittisen vuoropuhelun jatkuvan, vaikka se ei tapahtuisikaan yhtä korkealla poliittisella tasolla.
NSS-huippukokoukset on pidetty Yhdysvaltojen rakentamassa verkostossa. Torstaina alkavan NSS-huippukokouksen avaa presidentti Obama.
Ydinasekielto vähentäisi ydinterrorin uhkaa
Montonen huomauttaa monien kansalaisjärjestöjen näkevän ydinturvallisuuden valtionpäämiehiä laajemmin. Kantaa pitäisi ottaa ydinaseisiin, ydinvoimaan ja ydinaseriisuntaan, sillä ydinterroriuhka on vain yksi osa ongelmaa.
Montonen korostaa, että tärkeintä ydinturvallisuudessa on saada ydinaseet hallintaan. Kansalaisjärjestöt ajavat maailmanlaajuista ydinasekieltoa.
– Ajamme samantyyppistä ydinasekieltoa kuin biologisten ja kemiallisten aseiden käyttökielto. Ydinsulkusopimus sallii tietyille valtiolle pitää ydinaseita, vaikka ne ovat luvanneet aloittaa ydinaseriisunnan. Ydinaseriisunta on jäänyt pahasti puolitiehen eikä viimeisten vuosien aikaan ole tapahtunut lainkaan edistystä.
Ydinaseriisuntaa on yritetty edistää ydinsulkusopimuksella. Viiden vuoden välein kokoustava ydinaseriisuntaprosessi on ajautunut ristiriitoihin Lähi-itää koskevan ydinaseettoman vyöhykkeen kiistan vuoksi. Montosen mukaan tästä prosessista riippumatta tulisi tehdä uusi, rinnakkainen avaus ydinasesopimuskierroksesta.
– Sillä olisi ehkä parempi mahdollisuus edetä. Itävallan johdolla yritetään saada valtiot sitoutumaan ydinasekieltoon. Siihen on yhtynyt yli 120 maata, mutta Suomi eikä useimmat EU-maat ole vielä mukana. Me ajamme sitä, että tähän sitoumukseen saataisiin enemmän allekirjoittajia.
uutiskirje 
