Euroopan unioni ja Turkki sopivat toissa viikolla, että EU palauttaa vastedes Turkista saapuneet ”sääntöjenvastaiset” (irregular) siirtolaiset takaisin, ja EU ottaa vastaan syyrialaisen pakolaisen Turkista jokaista palautettua kohti.
Sopimus ei tarkoita, etteivätkö Turkista Eurooppaan luvatta saapuneet voisi hakea turvapaikkaa. Sopimuksella on siis merkitystä vain, mikäli Kreikka pystyy huomattavasti nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, jotta turvapaikkaan oikeutetut voidaan erotella ”säännönvastaisista”.
Euroopan pakolaiskriisi käynnistyi kun Kreikka ei enää pystynyt huolehtimaan alueelleen tulleista pakolaisista. EU on luvannut Kreikalle tukea 4 000 hengen työllistämiseen turvapaikkahakemuksia käsittelemään, mutta aikaisemmatkaan lupaukset eivät muuttaneet mitään.
Sopimuksen seurauksena Kreikan pakolaisleirit ovat muuttuneet säilöönottokeskuksiksi, ja Punainen Risti ja muut vapaudenriistoa vastustavat kansalaisjärjestöt ovat kieltäytyneet niiden ylläpidosta. Tämä lisää ennestään Kreikan hallituksen taakkaa, ja myös paineita vaeltaa Kreikasta muualle EU-alueelle.
Maaliskuun 22. päivään mennessä vain 953 turvapaikanhakijaa oli uudelleensijoitettu viimevuotisen taakanjakosopimuksen nojalla. Mikäli taakanjako ei toimi, Kreikalla tuskin on sen enempää haluja kuin mahdollisuuksiakaan huolehtia sille sysätyistä velvoitteista.
Pidemmän päälle sopimus ei kannusta Turkkia pysäyttämään siirtolaisuutta, koska sen perusteella lähes kaikki Eurooppaan Turkin kautta pyrkivät jäävät. Sopimuksen nojalla Eurooppa lupautuisi ottamaan enintään 72 000 syyrialaista. Turkilla tuskin on intressiä toimeenpanna sopimusta, jos kiintiö täyttyy.
Konkreettisin sopimuksen lisäporkkanoista on viisumivapauden lupailu turkkilaisille. Tämä tuskin toteutuu: tänä vuonna ensimmäiset Syyrian sodan pakolaiset voisivat hakea Turkin kansalaisuutta oltuaan maassa viisi vuotta, ja sitten jatkaa matkaa Eurooppaan ilman viisumia.
Sopimus olisi tehokas, mikäli EU pystyisi määrittelemään Turkin turvalliseksi läpikulkumaaksi, johon kaikki voidaan palauttaa. Yritys todennäköisesti kaatuisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimissa.
Tällä hetkellä irakilaiset ja afganistanilaiset eivät voi saada Turkissa turvapaikkaa. Heidän palauttamisensa Turkkiin on siis laitonta. Irakilaisia ja afganistanilaisia oli helmikuussa yhteensä 41 prosenttia Turkista Kreikkaan tulleista.
Amnesty International ja monet muut ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet EU:n ja Turkin sopimuksen epäinhimillisenä.
Sopimukseen liittyy niin paljon juridisia ja käytännön ongelmia, että se tulee varmaankin jäämään samanlaiseksi kuolleeksi kirjaimeksi kuin kaikki aikaisemmatkin EU:n yritykset sysätä vastuu pakolaiskriisin hoitamisesta johonkin muualle.
uutiskirje 
