Työhyvinvointia parantamalla säästettäisiin miljardeja euroja.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK haastaa kaikki Suomen työpaikat parantamaan työhyvinvointia.
Keskusjärjestön edunvalvontajohtaja Katarina Murto puhuu sosiaali- ja terveysministeriön luvuista. Niiden mukaan työtapaturmien, ammattitautien, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen kansantaloudelle aiheuttamat menetykset ovat noin 24 miljardia euroa vuodessa.
Murron mielestä työhyvinvoinnin parantamistalkoot pitäisi aloittaa työpaikkatasolta.
– Työhyvinvoinnin kehittäminen pitäisi ottaa mukaan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin sekä paikalliseen sopimiseen.
Hyvinvointi lisäisi työmotivaatiota
– Työhyvinvointia on ehkä pidetty pehmeänä arvona, mutta kyllä nuo ministeriön luvut puhuvat puolestaan, Murto sanoo.
Hänen mielestään on päivänselvää, että jos työntekijöiden henkistä ja fyysistä työkykyä edistettäisiin, jaksamisongelmia ennaltaehkäistäisiin ja esimiestyötä parannettaisiin, työntekijöiden motivaatio lisääntyisi.
– Jos töitä organisoitaisiin järkevämmin ja otettaisiin enemmän käyttöön työntekijälähtöisiä työaikajoustoja, työntekijät työskentelisivät tehokkaammin. He myös jaksaisivat paremmin, olisivat sitoutuneempia työpaikkaansa ja sairauspoissaoloja tulisi vähemmän.
Murto kiistää yrittävänä laittaa työhyvinvointiongelmat työantajien piikkiin.
– En laita, koska Suomessa on paljon erittäin hyviä työpaikkoja, joissa panostetaan koko ajan työhyvinvointiin ja tulokset näkyvät.
Hyvinvointia on suunniteltava
Edunvalvontajohtaja Murto korostaa, että STTK haluaa haastaa koko Suomen ja kaikki työpaikat huomaamaan työhyvinvoinnin merkityksen.
– Se on yksi kärkiasioista tulevaisuuden työelämässä. Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi nousevat entistä isompaan arvoon.
Murto muistuttaa, että työhyvinvointi ei ole asia, joka tapahtuu kerralla ja paranee hetkessä.
– Se vaatii pitkäjänteistä organisointia ja suunnittelua työpaikoilla.
STTK vaati haasteessaan työnantajilta ”vahvaa velvoitetta” varmistaa yrityksen esimiesportaalta riittäviä esimiestaitoja.
– Työhyvinvointi edistyy vain, jos työpaikkojen johto ja esimiehet tekevät yhteistyötä henkilöstönsä kanssa.
Tuloksen tekee hyvinvoiva henkilöstö
Työhyvinvointia kuvataan kannattavaksi, suorastaan tuottavaksi. Mikseivät työnantajat ole tarttuneet siihen?
– Kyllä työpaikoilla tehdään työhyvinvointityötä, mutta ei riittävästi. Monissa yrityksissä keskitytään liikaa liiketoimintastrategiaan ja yrityksen tulokseen, Murto sanoo ja ihmettelee, miksei henkilöstön merkitystä näille huomioida.
– Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen voimavara. Työelämä on muuttumassa koko ajan pirstaleisemmaksi, mutta siinäkin tilanteessa sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö tuottaa parempaa tulosta.
lehti 