EU:n komissio yrittää suitsia veronkiertoa uudella aloitteella, joka pakottaisi EU:ssa toimivien, 750 miljoonan euron vuosittaiset kokonaistulot ylittävät monikansalliset yritykset julkistamaan verotietonsa maakohtaisesti kustakin EU-maasta. Komissio arvioi yhtiöverotuksen kiertämisen maksavan EU-maille 50–70 miljardia euroa vuodessa menetettyinä verotuloina.
Komissio esittää, että EU:ssa toimivat monikansalliset yritykset julkaisevat maakohtaisesti keskeiset tiedot siitä, missä ne saavat voittonsa ja missä ne maksavat EU:ssa veronsa, jos niiden kokonaistulot ovat yli 750 miljoonaa euroa vuodessa. Samoja sääntöjä sovelletaan myös monikansallisiin yrityksiin, jotka eivät ole eurooppalaisia mutta harjoittavat liiketoimintaa Euroopassa. Lisäksi yritysten tulisi julkaista koostetut tiedot EU:n ulkopuolella maksetuista veroista.
– Tuomme tiedot monikansallisten yritysten maksamista yhtiöveroista helposti suuren yleisön saataville. Pk-yrityksille ei kuitenkaan aseteta uusia rasitteita, ja liikesalaisuudet otetaan asianmukaisesti huomioon. Hyväksymällä tämän ehdotuksen Eurooppa osoittaa johtavaa asemaansa veronkierron torjunnassa, sanoi eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tiistaina.
Komissaari Jonathan Hillin mukaan jotkin monikansalliset yritykset onnistuvat monimutkaisten verojärjestelyiden avulla maksamaan lähes kolmanneksen vähemmän veroja kuin yritykset, jotka toimivat vain yhdessä maassa.
EU:n komissio julkisti tiistaina esityksensä suuryritysten julkisesta maakohtaisesta veroraportoinnista.
Tietoja jää saamatta
Kansalaisjärjestöjen mielestä komissio ehdotus jää puolitiehen. Finnwatchin mukaan komissio jättäisi EU:n ulkopuolisten maiden tiedot kokonaan raportointivelvoitteen ulkopuolelle, jos maat eivät kuuluisi niin sanotulle veroparatiisilistalle. Kehitysmaista ja Yhdysvaltojen tai Kiinan kaltaisista merkittävistä talousalueista tietoja ei saataisi ollenkaan.
– Puutteidensa vuoksi komission ehdotus ei vastaa tarkoitustaan. Avoimuus ei lisäänny siinä määrin, että aggressiivisesta verosuunnittelusta saataisiin riittävästi sen torjunnassa vaadittavaa tietoa. Poliittisista syistä EU:ssa ei ole koskaan saatu laadittua kunnianhimoista listaa veroparatiiseista ja on syytä odottaa, ettei tämä lähestymistapa tule nytkään toimimaan, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Lauri Finér.
90 prosenttia monikansallisista jää ulkopuolelle
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (Kepa) mukaan jopa 90 prosenttia monikansallisista yrityksistä jää raportointivelvollisuuden ulkopuolelle, eikä niiltäkään edellytetä tietojen raportointia kaikista toimintamaista.
Kepan mielestä on huolestuttavaa, että raportointivelvollisuus koskisi vain murto-osaa suuryrityksistä.
– Jos tietoja ei tarvitse raportoida kaikkien maiden osalta, yritykset voivat siirtää toimintojaan maihin, jotka jäävät EU:n veroparatiisilistan ulkopuolelle. On epätodennäköistä, että esimerkiksi EU:lle tärkeät kumppanit Sveitsi tai Yhdysvallat päätyisivät listalle, vaikka monet suuryritykset käyttävät niiden tarjoamia etuja verojen välttelyyn, sanoo Kepan veroasiantuntija Lyydia Kilpi.
Panama-tietovuodon takia poliittinen paine verovälttelyyn puuttumiseksi on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan. Komission heikko maakohtaisen veroraportoinnin esitys uhkaa unionin uskottavuutta verovälttelyn kitkemisessä, Finnwatchin Finér toteaa.
Finnwatchin mukaan komission esitys on vesitetty aggressiivisesta verosuunnittelusta hyötyvien etuja ajatellen.
Komission esitys siirtyy seuraavaksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsiteltäväksi.
Kepan Kilpi sanoo, ettei vielä ole liian myöhäistä korjata komission esitystä.
– Suomen hallituksen tulee osoittaa, että se on sitoutunut avoimuuden lisäämiseen ja veropaon pysäyttämiseen. Raportointivelvollisuuden pitäisi koskea kaikkia suuryrityksiä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, ja verotiedot tulee raportoida kaikista maista.