Helsingin kaupunginhallitus käsittelee tänään maanantaina 18.4. vastaustaan eduskunnan oikeusasiamiehelle hätämajoituksen järjestämisestä rekisteröitymättömille EU-kansalaisille, lähinnä itäeurooppalaisille romaneille. Kaupunki vastaa kanteluun, joka koskee 14:ää tammikuun alun pakkasöinä kadulle jätettyä ihmistä. Heistä kaksi pääsi yöksi vapaaehtoisten kaupunkilaisten luokse.
Kaupunginhallituksen lausuntoehdotuksen mukaan “hätämajoitus on järjestynyt yksilöllisen tarveharkinnan perusteella kaikille sitä tarvitseville eri tahojen yhteistyönä.”
Hätämajoitusta järjestäneiden vapaaehtoisten mukaan myös 23. maaliskuuta Helsingin kaupungin sosiaalipäivystys jätti käsittelemättä kahdenkymmenen hätämajoitukseen hakeutuneen itäeurooppalaisen romanin tilanteen. Se soitti poliisin häätämään 22 hätämajoitukseen hakeutunutta henkilöä pakkasyöhön.
Bussipysäkkien penkeillä ja siltojen alla
Suomeen rekisteröitymättömät Itä-Euroopan romanit eivät käytännössä pääse edes hengenvaarallisen kovilla pakkasilla Helsingissä suojaan yöksi kaupungin nykyisten hätämajoitussääntöjen vuoksi. Hätämajoituspaikkoja ei ole myöskään tarpeeksi.
Kuluvana talvena romanit ovat nukkuneet Helsingissä esimerkiksi bussipysäkkien penkeillä, puistoissa, julkisissa vessoissa ja siltojen alla.
12 naista ja yksi teinipoika Romaniasta ja Bulgariasta kertoo kokemuksistaan haastatteluissa, jotka tehtiin maaliskuussa vapaaehtoisten Naisasialiitto Unionin tiloissa järjestämän pakkasöiden hätämajoituksen yhteydessä.
– Olen viettänyt pakkasöitä ulkona Suomessa. Et voi kuvitellakaan, se on kammottavaa. Pelkäät, että kuolet, nelikymppinen romanialaisnainen kuvaili haastattelussa.
Poliisi ja vartijat uhkana
Monet naisista korostivat, että missä tahansa he yrittävätkin nukkua, on jatkuvasti uhkana se, että poliisi tai vartijat häätävät heidät pois. Poliisien ja vartijoiden pelosta puhuivat lähes kaikki haastateltavat. Kaksi naista kertoi sairastuneensa ulkona vietettyjen pakkasöiden seurauksena.
– Kun poliisit tulevat, tärisemme sekä kylmästä että pelosta. Ja jos ne eivät ole poliiseja, jotka tulevat, saattavat tulla narkomaanit, eivät anna meille rauhaa, sanoo parkkipaikoilla ja kadulla nukkunut 47-vuotias bulgarialainen nainen.
Majoitus vain, jos maasta pois
Haastattelujen tekoon osallistunut Heini Puurunen pitää täysin sietämättömänä ja perustuslain vastaisena, että ihmisiä jätetään heitteille.
– Ensi talvena Helsingin kaupungin on avattava hätämajoituspaikat ilman rajoituksia kaikille, jotka muuten jäisivät pakkasöinä kaduille, juridiseen statukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Näin tehdään jo muissa pohjoismaisissa kaupungeissa. Selvitämme parhaillaan malleja hätämajoituksen järjestämiseksi, Puurunen sanoo.
Nykyisin viraston ohjeessa ulkomaalaisten hätämajoitus sidotaan maasta poistumiseen. Kukaan, joka ei sitoudu lähtemään maasta, ei pääse hätämajoitukseen edes kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Apua tarjotaan vain kerran, yhdeksi yöksi tai viikonlopuksi.
Perustuslaki kuitenkin takaa oikeuden välttämättömään huolenpitoon, eli käytännössä oikeuden päästä pakkasöiden aikana ehdoitta sisätiloihin nukkumaan kaikille Suomessa oleskeleville, oleskelulupastatuksesta tai kansallisuudesta huolimatta. Useat kansalaisjärjestöt kantelivat Helsingin kaupungin toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle, ja kaupunginhallitus käsittelee tänään Helsingin vastausta kanteluun.
Useat haastatelluista naisista kertoivat tulleensa Suomeen kotimaassa tapahtuvan syrjinnän ja työpulan takia. Tulot ja tuet eivät riitä edes ruokaan, kodin lämmitykseen ja sähköön, lasten koulutarvikkeisiin ja vaatteisiin tai sairaalahoitoon.
uutiskirje 
