KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Eläkeläisten köyhyys on todellinen ongelma

Pienituloisten eläkeläisten asema ei ole ollut politiikanteon keskiössä.

Pienituloisten eläkeläisten asema ei ole ollut politiikanteon keskiössä. Kuva: Eeva Suorlahti

Jouko Kajanoja
25.4.2016 9.40

Suomen eläkepolitiikan suurin ongelma ovat pienituloiset eläkeläiset. Eläkeasiantuntijat mainostavat Suomen eläkejärjestelmää suunnilleen maailman parhaaksi. Unohtuu, että Suomi on eläkeläisköyhyydessä EU-maiden alempaa kastia. Suomessa on enemmän köyhiä eläkeläisiä kuin muissa Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa Englantia ja Irlantia lukuun ottamatta.

Eläkeläisten tuloerot pahenevat

Nykyinen indeksijärjestelmä johtaa siihen, että kansaneläkkeen ja takuueläkkeen varassa elävien asema jatkaa heikkenemistään sekä suhteessa ammatissa toimiviin että muihin eläkeläisiin. Parhaimmillaan pienituloisten eläkeläisten asema oli 1980-luvun puolessa välissä. Silloin pelkän kansaneläkkeen varassa elävän nettoansio oli noin 45 prosenttia täysipäiväistä työtä tekevän keskiansiota saavan teollisuustyöntekijän nettoansiosta. Nyt tuo osuus on noin 30 prosenttia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Eläkeläisten pienituloisuus on vahvasti sukupuolittunut. Eläkeläisnaisten köyhyysriski on kaksinkertainen eläkeläismiehiin verrattuna. Kaikkein suurin köyhyysriski on iäkkäimmillä yksinelävillä naisilla.

Toinen merkittävä pienituloisten eläkeläisten ryhmä ovat kokonaan tai pääasiassa kansaneläkkeen varassa elävät työkyvyttömät. He ovat useimmiten alle 55-vuotiaita miehiä.

Pahin on indeksiongelma

Keskeisin syy kansaneläkkeen ja takuueläkkeen varassa elävien aseman heikkenemiseen suhteessa ansiosidonnaista eläkettä saaviin on eläkkeiden lähtötason määräytyminen. Ongelma on taas ohitettu taitetusta indeksistä käytävässä keskustelussa.

Ansioeläkkeiden lähtötaso paranee ansioiden kasvun myötä. Kun eläke alkaa, henkilön työuran aikaisemmat palkat korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa ansiotason muutoksen vaikutus on 80 prosenttia ja hintatason muutoksen vaikutus 20 prosenttia.

Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen lähtötaso ei parane ansiotason nousun myötä. Kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin silloin tällöin tehdyt niin sanotut tasokorotukset ovat jonkin verran korjanneet jälkeenjääneisyyttä, mutta ne eivät ole kuroneet umpeen eläkkeiden lähtötason jäämistä jälkeen suhteessa ansioeläkkeisiin.

Jos halutaan palauttaa pienituloisimpien eläkeläisten asema suhteessa ansiotasoon samaksi, mikä se oli kolmekymmentä vuotta sitten, kansaneläkkeisiin ja takuu-eläkkeisiin pitäisi tehdä lähes 200 euron korotus. Luku kertoo jälkeenjääneisyyden mittakaavasta. Sen jälkeen tarvittaisiin kansaneläkkeen ja takuueläkkeen lähtötasoon oma ”palkkakerroin”, joka estäisi niiden jäämistä jälkeen ansiotason kehityksestä.

Taitettu indeksi ei koske takuueläkkeitä

Taas on käynnistetty keskustelua eläkkeiden taitetusta indeksistä. Indeksin nykyinen taitto on sellainen, että ansioeläkkeiden korotuksiin vaikuttaa elinkustannusten nousu 80 prosenttia ja ansiotason nousu 20 prosenttia. Elinkustannusten nousu korvataan, mutta lisäksi vain viidesosa ansioiden noususta. Sen seurauksena ansioeläkeläiset jäävät vähitellen jälkeen ansiotason kehityksestä.

Taitetusta indeksistä käydyssä keskustelussa on kuitenkin unohdettu pienituloisimmat eläkeläiset. Pelkän takuueläkkeen varassa elävät eivät hyötyisi mitään taitetun indeksin parantamisesta. Heidän indeksiään ei ole edes taitettu. Ansiotason nousu ei vaikuta ollenkaan heidän eläkkeisiinsä. Niitä nostetaan säännönmukaisesti vain elinkustannusten nousun verran.

Osittain samassa veneessä ovat pieniä ansioeläkkeitä saavat, joiden eläketuloista kansaneläke muodostaa merkittävän osan. Myöskään he eivät hyötyisi paljoa taitetun indeksin korjaamista, koska taitettu indeksi ei koske merkittävää osaa heidän eläkkeestään eli kansaneläkettä. Sitä tarkistetaan vain elinkustannusten nousun korvaamiseksi.

Käy vielä helposti niin, että kun takuueläkkeisiin tehdään pieniä erilliskorotuksia jälkeenjäämisen korjaamiseksi, ne eivät koske kansaneläkkeitä. Tällöin suurimpia häviäjiä ovat ne, jotka saavat pientä ansioeläkettä ja sen täytteenä kansaneläkettä.

Rakenteellinen väkivalta näkyy

Suomen eläkejärjestelmän rakenne kohtelee huonoiten pienituloisia eläkeläisiä. Rakenteellinen väkivalta vaatii rakenteiden uudistamista. Pienituloisten eläkkeitä tulisi heti tuntuvasti korottaa ja samalla järjestelmää muuttaa siten, että tuleva jälkeenjääminen estetään.

Se on mahdollista vain kytkemällä takuueläke ja kansaneläke riittävän vahvasti ansiotason muutoksiin. Tärkeintä siinä on, että kansaneläkkeen ja takuueläkkeen lähtötasossa otetaan huomioon ansiotason nousu.

Eri intressipiireistä koottu sosiaali-menotoimikunta totesi aikoinaan yksimielisesti, että perusturvan sitominen vain elinkustannusindeksiin johtaa ajan mittaan perusturvan varassa elävien aseman kestämättömään suhteelliseen kurjistumiseen.

Pienituloisten eläkeläisten asema ei ole ollut politiikanteon keskiössä. Se tulee nostaa sinne osana muiden toimeentulon perusturvan varassa elävien aseman parantamista.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja ekonomi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

SAK:n asiantuntija: Työssäoloehdon euroistamisessa vakavia puutteita hyvästä ajatuksesta huolimatta

Muuttuva viestintäympäristö ja entistä intiimimpi yleisösuhde edellyttävät uutismedialta avoimuutta

Uusimmat

Sudanissa puhjennut sota on hidastanut liikennettä maan Egyptin-vastaisella rajalla, missä ihmiset ja tavarakuljetukset ovat joutuneet odottamaan jopa kuukauden päivät.

Sudanin sota koettelee myös naapureita – kaupankäynti väheni, kun rekat juuttuivat Egyptin rajalle

Annika Rönni-Sällinen

Ollaanko Säätytalolla taas suosimassa työnantajaa? ”Tasapainoa ei pitäisi tulla ulkopuolelta järkyttämään”

AKT:n Ismo Kokko populismista: ”Se on vain bensan hinta tai muu näennäisen yksinkertainen asia, mistä puhutaan”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Helsingin Sanomien ay-jäsenmaksuja koskevalle pääkirjoitukselle kovaa kritiikkiä – ”Kirjoittajien logiikka on kestämätön”

 
02

Teollisuusliiton Aalto jyrähtää Säätytalolle päin: ”Huolestuttava yhdistelmä”

 
03

Euroopan komission mukaan Suomen velkasuhde ei ole räjähtävällä uralla – ”Kokonaisarvio on melko myönteinen”

 
04

Vasemmistosta ihmetellään Säätytalolta tihkuneita tietoja: ”Olette nostamassa ruuan hintaa, jotta pystytte laskemaan bensan hintaa”

 
05

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Teollisuusliiton Aalto jyrähtää Säätytalolle päin: ”Huolestuttava yhdistelmä”

08.06.2023

Vihreiden Pekka Haavisto aloitti presidentinvaalikampanjansa – Pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta

08.06.2023

Muissa Pohjoismaissa ilmastokriisi nähdään paljon uhkaavampana kuin Suomessa – ”Näkyy suomalaisten epäily ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kokonaisuudessaan”

08.06.2023

Suomen ylioppilaskuntien liiton Jenni Suutari tyrmää esitetyt leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon: ”Eivät ratkaise tätä ongelmaa ollenkaan”

08.06.2023

Vasemmistoliiton muutosneuvottelut saatu päätökseen

07.06.2023

Vasemmistosta ihmetellään Säätytalolta tihkuneita tietoja: ”Olette nostamassa ruuan hintaa, jotta pystytte laskemaan bensan hintaa”

07.06.2023

Helsingin Sanomien ay-jäsenmaksuja koskevalle pääkirjoitukselle kovaa kritiikkiä – ”Kirjoittajien logiikka on kestämätön”

07.06.2023

Mielipide: Työttömiin kohdistetaan vihapuhetta – häpeä ei auta työllistymään

07.06.2023

Vihreiden puheenjohtajaksi pyrkivä Saara Hyrkkö: ”Vihreiden on oltava yksi jalka tässä päivässä ja toinen tulevaisuudessa”

07.06.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään