Myydäänkö vahvoja oluita ja viinejä ruokakaupassa hiertää hallituksessa. Poliitikoille viina on hankala kysymys.
Viinan kulutuksen kasvun hillintää ajava ja terveyshaitoista puhuva poliitikko on helposti niuhottava sosiaalitantta, jota on oikeus paheksua. Etenkin jos hän on nainen, tämä vaara on ilmeinen.
Nyt kulutuksen nousun hillintää ajaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.). Hän ei ole valmis tuomaan väkeviä oluita ja viinejä ruokakauppaan. Sen sijaan alkoholin käyttöä helpotetaan ravintoloissa.
Alkoholia lisää kauppoihin -teema jakaa kansalaisia.
Kokoomus ja perussuomalaiset ajavat Rehulaa vapaampaa alkoholipolitiikkaa. Hallitus tekee kompromissin, jossa toisessa vaakakupissa on haittojen ehkäisy, ja toisessa ovat vapaampi alkoholipolitiikka, normien purku ja holhouksen vähentäminen.
Miljardihaitat ohitetaan
Alkoholin kulutuksen haitat näkyvät, mutta ne jäävät silti näkymättömiksi päätöksenteossa. ”Viikonloppuisin jopa puolet sairaaloiden päivystyksiin tulevista tapaturmapotilaista on humalassa.
Alkoholi on taustalla joka viidennessä työikäisen kuolemassa, todistavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja, Alkon hallituksen jäsen Juhani Eskola ja samasta talosta Pia Mäkelä, Alkoholi ja huumeet -yksikön päällikkö.
He huomauttavat, että arviolta 70 000 alaikäisellä olevan päihdeongelmainen isä tai äiti. Liiallinen alkoholin käyttö vähentää työtehoa, lisää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.
Miljardien eurojen vuosittaiset haitat ohitetaan. Helppo saatavuus – yhtenä osasyyllisenä – lisää suurkulutusta ja lipsumista liikakäyttöön. THL:n tutkijat ovat laskeneet myös alkoholikuolemien lisääntyvän.
Tämä on aikaisemminkin todettu. Muutama vuosi sitten laskettiin väkevien verotusta. Seuraukset olivat luettavissa suoraan haittatilastoissa.
Osa viinaan kuolleista ihmisistä on jo sosiaalisesti kuollut läheisilleen, työyhteisölleen ja elämä on toisaalla. Heidän kohtalonsa ei hätkäytä keskiluokkaista päätöksentekoa.
Enemmistö hillityn viinapolitiikan kannalla
Enemmistö suomalaisista pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivan väljänä tai jopa tiukentaisi sitä helmikuussa julkistetun TNS Gallupin mukaan. Myötäsukaisesti väljentämiseen suhtautuvien määrä on laskussa.
Puolet vastaajista myisi vahvaa olutta ja viiniä vain Alkossa. Reilu 40 prosenttia vastaajista haluaisi vahvan oluen myös ruokakauppoihin. Viinejä sinne toivoo 47 prosenttia vastaajista, mikä on enemmän kuin viime vuonna. Pidemmällä aikavälillä kannatus on ollut laskusuunnassa.
Alkoholia lisää kauppoihin -teema jakaakin kansalaisia. Rehulan linja olisi terveyshaittojen kannalta hyvä: vapautetaan ravintoloiden kulutusta ja avataan terasseja lisää. Saadaan duunipaikkoja, sosiaalista elämää ja siinä sivussa tulisi valvontaakin.
Tosin ravintolakulutus on enää pieni osa koko kulutuksesta.
Haittojen hoito turvattava
Alkoholin aiheuttamien haittojen hoito on turvattava. Olisi reilua, jos hallitus arvioisi myös vapauttamisesta aiheutuvien terveydellisten haittojen kustannukset. Myynnin vapauttamisesta käyty keskustelu kiertynee päivittäiskaupan ja Alkon monopolin väliseksi.
Viinin myynnin siirtymisen kauppoihin on arvioitu pakottavan Alkon vähentämään myymälöitään huomattavasti. Eskola ja Mäkelä arvioivat tämän kutistavan olennaisesti alkoholimonopolia ja paine väkevien alkoholijuomien myyntiin elintarvikeliikkeissä kasvaisi.
Tämä ei ole kuitenkaan kansalaisten tahto. Tällä hetkellä enemmistö pitäisi nykyisellään myyntipaikat. Myös monopoli saa vahvan tuen. Helmikuussa TNS Gallupin kyselyyn vastanneista 60 prosenttia piti vähittäismyyntimonopoli hyvänä tapana ehkäistä alkoholihaittoja.