Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuneen 20 – 64-vuotiaan ulkomaista syntyperää olevan väestön työllisyysaste oli noin kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suomalaistaustaisen väestön.
Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste jäi vain hieman jälkeen suomalaistaustaisten miesten työllisyydestä, mutta naisten työllisyysaste oli lähes 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisilla naisilla.
– Ero korostuu, koska suomalaisten naisten työllisyysaste on muutenkin erityisen korkea, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kertoo.
– Itse asiassa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on meillä jopa korkeampi tai ainakin samaa tasoa kuin kantaväestön naisten työllisyysaste monissa Etelä- ja Itä-Euroopan maissa.
Sutelan mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten keskuudessa on työllistymisessä kuitenkin ryhmäkohtaisia eroja.
– Mitä kauemmin maahanmuuttajanainen on asunut Suomessa, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on työllistyä.
Myös äitiys vaikuttaa työllistymisessä voimakkaammin maahanmuuttajanaisilla kuin suomalaisnaisilla. Sutela ei usko tämän johtuvan siitä, että maahanmuuttajat eivät tietäisi suomalaisista äitiysvapaista.
– En tiedä, kuinka paljon kyse on siitä. Osittain takana voivat olla myös kulttuurien väriset erot. Jossakin äitien kuuluu hoitaa lapset kotona. Tämä voi olla muissa kulttuureissa voimakkaampaa kuin Suomessa tai Pohjoismaissa.
Heikko koulutus vie työmahdollisuuksia
Maahanmuuttajien heikon työllistymisen taustalla on Sutelan mukaan usein heikko koulutus, huono kielitaito tai olematon työkokemus.
Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenteessa on isoja eroja taustamaan mukaan.
– Afrikka- ja Lähi-itä-taustaisten naisten koulutustaso on erityisen matala. Näiltä alueilta tulleista 20 – 54-vuotiaista naisista reilu kolmannes ja osalla Afrikasta tulleista naisista lähes puolet oli suorittanut korkeintaan ylemmän perusasteen oppimäärän. Osa heistä oli käynyt koulua vain muutaman vuoden, jos sitäkään.
– Kotona lapsiaan pitkään hoitavilla maahanmuuttajanaisilla ei välttämättä ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta. Silloin myös työhönpaluu perhevapailta on vaikeaa.
Tutkijoiden mukaan äitiys heikentää ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyttä. Maahanmuuttajat tekevät lapsensa yleensä nuorempina kuin suomalaiset.
Sutelan mukaan lasten tekeminen nuorena voi vaikeuttaa tai ainakin hidastaa maahanmuuttajanaisten töihin pääsyä.
– Kyllä maahanmuuttajanaisilla työhalukkuutta on. Yleisin työllistymisongelma on kuitenkin heikko suomen tai ruotsin kielitaito.
lehti 