KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Mosambikin kalavelasta tuli miljardien salavelka

Julkisuudelta piilossa hankituilla lainoilla rahoitetut Proindicus-yhtiön partioveneet rannalla Maputon satamassa.

Julkisuudelta piilossa hankituilla lainoilla rahoitetut Proindicus-yhtiön partioveneet rannalla Maputon satamassa. Kuva: Lehtikuva/-

Mosambikin hallitus otti 2013–2014 toista miljardia dollaria lainaa parlamentin tietämättä ja rahat käytettiin muun muassa turvallisuuspoliisin pitkälti omistamiin partioveneisiin. Lahjoittajamaat keskeyttivät hiljattain budjettituen maksamisen.

Janne Rantala
21.5.2016 9.45

Mosambik on viime viikkoina noussut maailman uutisotsikoihin niin sanotun tonnikalaskandaalin vuoksi. Siinä Mosambikin julkinen velka kasvoi yhden ainoan vuoden aikana vähintään 20 prosenttia.

Katseet kääntyivät Mosambikiin Wall Street Journalin paljastettua huhtikuussa, että jo pitkään kohutun 850 miljoonan dollarin (745 miljoonan euron) Ematum-lainan lisäksi hallitus takasi samalle yritysryppäälle vähintään 1,4 miljardin dollarin verran lainaa ilman parlamentin hyväksyntää.

Kansalaisille, lahjoittajamaille ja kansainvälisille rahoituslaitoksille kerrottiin alkuaan ainoastaan lainasta Ematum-yhtiölle vuonna 2013. Yhtiön tarkoituksena oli Mosambikin kanaalin tonnikalavarantojen hyödyntäminen, jonka hallitus vakuutti olevan itsensä takaisin maksava investointi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tonnikalaskandaali nosti julkista velkaa vähintään 20 prosenttia.

Viime vuonna yhtiön 24 upouutta ranskalaisvalmisteista kalastusalusta saivat kuitenkin saalikseen vain 300 tonnia tonnikalaa ja yhtiön tulos oli raskaasti tappiollinen.

Kauppaan kuuluvalla kuudella partioveneellä oli tarkoitus turvata kalastuksen turvallisuutta ja vartioida aluevesiä muun muassa merirosvoukselta. Lainat saatiin sveitsiläiseltä Credit Suisse -pankilta ja venäläiseltä VTB Capitalilta.

Tällä hetkellä partioveneet ovat tyhjän panttina satamassa maksamattomien palkkojen vuoksi.

Kalastusveneet puolestaan maksoivat vajaat 100 miljoonaa dollaria. 500 miljoonaa dollaria ohjattiin puolustusministeriöön.

Investoijat empivät

Mosambikin valtion lähes täysin omistaman Proindicus-yhtiön laina oli lähes yhtä suuri. Lainan tarkasta määrästä ja käyttötarkoituksesta ei toistaiseksi ole varmaa tietoa, mutta pääministerin mukaan yhtiön tarkoituksena oli huolehtia Rovuma-joen suiston maakaasukenttien turvallisuudesta.

Italialaisen Enin ja yhdysvaltalaisen Anadarkon investointipäätösten viivästyminen on merkinnyt sitä, ettei Proindicus-yhtiön palveluksia ole tarvittu. Kaasuyhtiöiden empiminen johtuu Mosambikin epävakaasta poliittisesta ja sotilaallisesta tilanteesta.

Vuonna 2014 lainapakettia täydennettiin 535 miljoonan dollarin lainalla Mozambique Asset Management -yhtiölle, jonka tuli huolehtia hankittujen merialusten kunnossapidosta.

Kaikki kolme yhtiötä ovat pitkälti valtion omistamia salaisen poliisin SISE:n ja sisäministeriön kautta ja niillä on osin sama johto. Yksityiset osakkaat eivät ole tiedossa. Myös muita salalainoja on paljastunut, mutta ne eivät näyttäisi olevan suoraan kytköksissä Ematumiin.

Historioitsija Gerhard Liesegang on arvostellut Mosambikin nopeaa militarisoitumista. Africa Confidentialin laskelmien mukaan maan todelliset puolustusmenot ovat kohonneet Ematum-järjestelyn vuoksi jopa neljännekseen valtion budjetista, joka on kooltaan vain neljä miljardia dollaria. Aseita rahalla saatiin kuitenkin verrattain vähän, sillä suuren osan arvioidaan menneen turvallisuussektorin johtajien voiteluun.

Lainahanat katkolla

Sittemmin Mosambikissa on seurattu henkeä pidätellen lahjoittajamaiden ilmoituksia, kun ne ovat yksi toisensa jälkeen laittaneet tuen ja lainahanat katkolle, osa ehkä pysyvästi.

Ensin lähti IMF, Maailmanpankki ja sitten koko budjettitukimaiden ryhmä G14 (Suomen lisäksi ryhmään kuuluu Portugali, EU, Ruotsi, Iso-Britannia, Kanada, Irlanti, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Espanja, Italia, Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki.) Seuraavana oli vuorossa Yhdysvaltojen ilmoitus. Lahjoittajat vaativat Mosambikilta tarkkaa selvitystä lainoista ja suunnitelmaa velkakriisistä selviytymiseksi.

Kyse ei ole mistään pikkusummista. Mosambik on yksi eniten kehitysapua saavista maista. Yksinomaan G14-ryhmä oli päättänyt tälle vuodelle 273 miljoonan euron budjettituesta ja monet ryhmän maista antavat myös muunlaista tukea. Yhdysvallat on tukenut Mosambikia puolella miljardilla dollarilla vuodessa.

Tapaukseen ei ole juuri kiinnitetty huomiota Suomessa, vaikka Suomi osana G14-ryhmää antaa Mosambikille budjettitukea 35 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta kriittistä tutkimusta harjoittava yhteiskunta- ja taloustutkimuksen instituutti IESE saa Suomelta noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. IESE on yksi mosambikilaisen yhteiskuntakeskustelun henkirei’istä ja se on työskennellyt myös tonnikalaskandaalin analysoinnin parissa.

Luottoluokittaja Moody’s arvioi Mosambikin lainojen hoitokustannukset 250 miljoonaksi dollariksi vuodessa. Tässä kuussa erääntyvä ensimmäinen maksuerä on 215 miljoonaa dollaria.

Uudelleen velkaantunut

Viisitoista vuotta sitten Mosambikilta armahdettiin kuuden miljardin dollarin velat osana köyhien ylivelkaisten maiden velka-armahdusohjelmaa. Kolmen viime vuoden aikana Mosambik on kuitenkin velkaantunut nopeasti uudelleen suurten infrastruktuurihankkeiden rakentamiseen otettujen kaupallisten lainojen vuoksi.

Esimerkiksi pelkästään pääkaupunki Maputon kehätietä ja Katemben siltaa varten otettiin yli miljardi dollaria lainaa. Moni pelkää kaavailtujen tietullien aiheuttavan sen, että kehätie palvelee vastaisuudessa vain Mosambikissa asuvia varakkaita ulkomaalaisia ja maan omaa eliittiä.

Maputon keskustassa ei rakennettu juuri mitään uutta lähes neljäänkymmeneen vuoteen, kunnes vuonna 2013 alkoi ennennäkemätön ja maailmalla ihailua herättänyt rakentaminen. Se on sittemmin pysähtynyt valuutan menetettyä nopeasti lähes puolet arvostaan dollariin verrattuna.

Uusista rakennuksista huolimatta tavallisten mosambikilaisten pako kalliista keskustasta kaupungin lähiöihin on jatkunut entisellään. Olisi varmasti selvittämisen arvoista tutkia, kuinka paljon nyt kohutuista jättilainoista on valunut toimistopilvenpiirtäjien rakentamiseen.

Päitä vaaditaan vadille

Elinkustannusten noustua metical-valuutan arvon laskun vuoksi jopa kymmeniä prosentteja vaativat monet jo päitä vadille. Salalainat ja muut jättilainat otettiin edellisen presidentin – liikemies Armando Guebuzan – valtakaudella, jolloin nykyinen aseellinen konflikti hallituksen joukkojen ja Renamon sissien välillä alkoi.

Näyttää siltä, että jätti-investoinneilla pyrittiin saamaan nopea sotilaallinen ratkaisu poliittiseen konfliktiin. Guebuzan viemistä tuomiolle mutkistaa se, että nykyinen presidentti Filipe Nyusi oli lainojen ottamisen aikaan puolustusministerinä.

Mosambikissa on seurattu ihastellen Brasiliassa Lula da Silvaan ja Etelä-Afrikassa Jacob Zumaan kohdistettuja korruptiotutkintoja. Samanlaiseen oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ei Mosambikin uskota yltävän. Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin hiljattain ilmoittanut, että hän aikoo tutkia lainojen lainmukaisuuden.

Lahjoittajamaiden rooli?

Kriisin keskellä mosambikilaiset eivät ole menettäneet huumorintajuaan. Juuri ennen vappua internetissä ja tekstiviestein kiertäneet Ematum-lainojen vastaiset lakko- ja mielenosoituskutsut saivat poliisin ryhtymään massiiviseen voimannäyttöön, jossa kaupungin kaduilla oli yleislakkopäivänä enemmän poliiseja, koirapartioita ja panssariautoja kuin ihmisiä. Hallitusta ylistettiin ironisesti läpinäkyvyydestä, koska sen katsottiin nyt näyttäneen kansalaisille, mihin lainarahat käytettiin.

Vähemmälle huomiolle maailman mediassa on jäänyt se, miten yksi maailman tarkimmin monitoroiduista maista kykeni saamaan toista miljardia dollaria lainaa ilman parlamenttikäsittelyä.

Liiketoimintaa hierottiin pitkälti lahjoittajavaltioiden kanssa. Credit Suisse -pankin kotimaa on Sveitsi, joka on yksi budjettitukimaista. Alukset on puolestaan rakentanut itävaltalainen yhtiö Ranskassa ja niissä on ruotsalaisen Scanian moottorit.

Kaikki nämä maat ovat osa G14-ryhmää. Tämä herättää tukun kysymyksiä lahjoittajamaiden roolista skandaalin synnyssä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Väkivalta ajaa maan sisäisiä siirtolaisia muun muassa pääkaupunki Bogotáan, jossa määränpäänä on usein hökkelikylä kaupungin laitamilla.

Kolumbian sota ei ole ohi

Joissakin maissa yhä vuosittain lähes joka kymmenes 15-19-vuotias tyttö synnyttää.

Raskaus on maailman teinityttöjen yleisin kuolinsyy

Käärijä valitsee kuivatut tupakanlehdet Havanna-sikareihin. Yksi Kuuban tupakkateollisuuden suurimmista ongelmista on ikääntyvä työvoima.

Kuubalaisten sikarien vienti on huipussaan, vaikka ala painii ongelmissa

Slovakian pääministeri Robert Fico (vasemmalla) ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán.

Lempeäkasvoisena mystikkona esiintyvä Georgescu pitää Romanian 1930-luvun fasistijohtajia sankareina ja ihailee sotilasdiktatuureja

Uusimmat

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

Pia Lohikoski.

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

 
05

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

06.05.2025

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

06.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään