Näihin kysymyksiin etsi vastausta palkittu tietokirjailija Kalle Kniivilä tehdessään ympäri Baltiaa haastatteluja uuteen kirjaansa Neuvostomaan lapset – Baltian venäläiset (Into 2016).
Baltian venäläiset ei ole mikään yhtenäinen ryhmä, korosti Kniivilä esitellessään kirjaansa maanantaina Helsingissä.
– Ensimmäinen haastateltavani oli vironvenäläinen rajavartija Kohtlajärvellä. Hän tunsi yksiselitteisesti Viron kotimaakseen, vaikka hänen äidinkielensä onkin venäjä.
Kniivilän kokemuksen mukaan Baltian venäläiset keskimäärin tuntevat enemmän yhteyttä toisten Baltian venäläisten kanssa kuin Venäjän venäläisten.
Kansalaisuuden puute kiusaa
– Aika monet Baltian venäläisetkin olivat 1980-luvun vaihteessa sitä mieltä, että Neuvostoliitto voisi lähteä Baltiasta. Heille ei ollut ongelma liittyä itsenäisyyttä vaatineisiin ihmisketjuihin.
– Se iso rysäys Baltian venäläisille ei ollut se, että Neuvostoliitto hajosi, vaan se mitä tapahtui sen jälkeen.
Tällä Kniivilä tarkoittaa sitä, että Viron ja Latvian venäläiset eivät saaneet automaattisesti uuden itsenäisen valtion kansalaisuutta. Liettuassa venäläiset saivat kansalaisuuden, mutta siellä heitä on suhteellisesti vähemmän.
– Vanhemmalla sukupolvella on yleinen tyytymättömyyden aihe, etteivät he saa kansalaisuutta. Siihen vaadittavaa kielikoetta pidetään vaikeana.
Kansalaisuus ei ole pelkkä symboliasia. Siihen liittyy esimerkiksi äänioikeus.
Nuoremmilla eri tilanne
Nuorempi Virossa tai Latviassa syntynyt polvi saa kansalaisuuden ilman kielikoetta.
– EU:n vaatimus Baltian maiden liittyessä jäseniksi oli, ettei kansalaisuuden puute saa olla periytyvää, muistutti Kniivilä.
Viron venäläiset tietävät Kniivilän mukaan hyvin, että elintaso on Baltiassa nyt parempi kuin koskaan ja parempi kuin rajan takana Venäjällä.
– Baltiasta on tosin lähdetty aika paljon muualle EU-maihin, ja venäjänkielisiä on lähtenyt suhteessa enemmän kuin muita.
Jäi vain roiston rooli
Suuri osa Baltian venäläisistä on sinne 1960- ja 1970-lukujen suuriin projekteihin tulleita ja heidän jälkeläisiään.
– He eivät ole löytäneet itsestään muuta kuin roiston roolin Baltian kansallisissa kertomuksissa, totesi Kniivilä.
– Siksi tyytymättömät samaistuvat helposti Neuvostoliiton sankarikertomukseen, siihen että Neuvostoliitto vapautti Baltian fasismista.
– Niinhän se vapauttikin, mutta unohti vain lähteä pois, heitti Kniivilä.
Kniivilän mielestä syy ei ole yksin venäjänkielisissä, vaan jossain määrin heitä on myös työnnetty siihen, syrjäytetty Baltian vapautumisen tarinasta.
Nämä symboliikat törmäsivät sitten rajuimmin Viron Pronssisoturi-kiistassa vuonna 2007.
Mitä Moskova tahtoo?
Mitä Venäjä nyt aikoo Baltiassa?
Kniivilä ei näe, että Venäjällä olisi yhtä selkeää päämäärää. Se haluaa kyllä hajottaa EU:n yhtenäisyyttä muun muassa talouspakotteiden poistamiseksi.
– Ehkä Venäjä haluaa pitää yllä kohtalonyhteyttä Baltian venäläisten kanssa. Siksi korostetaan toisen maailmansodan merkitystä.
Venäläiset tv-kanavat ovat suosittuja Baltian venäläisten keskuudessa. Latvia ja Viro ovat vasta viime aikoina alkaneet parantaa venäjänkielistä tv-tuotantoa.
– Miksi vasta nyt? Miksi ei jo 20 vuotta sitten, lainasi Kniivilä yhtä haastateltuaan.
Kalle Kniivilä toimi Neuvostoliiton hajotessa Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana Moskovassa. Nyt hän on jo pitkään työskennellyt toimittajana Malmössä ilmestyvässä Sydsvenska Dagbladetissa.