Viimeinen sana
Taannoisen hallituksen teettämän Nato-selvityksen julkistamisen jälkeen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov viestitti Dagens Nyheterin haastattelussa, että maassa reagoitaisiin Ruotsin liittymiseen Naton jäseneksi.
Lavrov ei suostunut arvioimaan, miten Venäjä toimisi. Se jäisi nähtäväksi. Viesti oli kuitenkin selkeä: Ruotsin ei olisi viisasta liittyä Natoon. Saman viestin voi tulkita koskevan myös Suomea. Vaikka mitään dramaattista ei tapahtuisikaan maiden suhteissa, Nato-jäsenyys mutkistaisi maiden suhteita, niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Venäjä ei halua Natoa Suomen rajalleen.
Venäjän politiikka on arvaamatonta, ja Nato-selvityksessä maata luonnehditaan tyydyttämättömäksi. Lähimenneisyydestä hyökkäys Georgiaan, ”vihreät miehet” Krimillä ja Venäjän osallistuminen Syyrian sotaan ovat hyvin muistissa. Nämä tulivat yllätyksenä. Spekulaatiot Venäjän seuraavasta siirrosta elävät. Missä Putin järjestää seuraavan yllätyksensä?
Tiedetään, että Venäjän ja Turkin välinen suhde on räjähdysherkkä. Mustanmeren strateginen painoarvo on kasvanut. Myös Itämeren alueen strategisen merkityksen arvioidaan vahvistuneen.
Itämeren strategisen merkityksen voimistuminen on Suomen näkökulmasta merkittävää, kun samaan aikaan käydään keskustelua Venäjän Suomen-rajan sotilaallisesta vahvistamisesta. Vaikka Venäjä ei uhkaakaan Suomea sotilaallisesti, sen sotilaallinen varustautuminen tekee epämukavan olon.
Venäjä haluaa tulla otetuksi huomioon ja kuulluksi. Tämä tulee selväksi Moskovassa satunnaiselle vierailijalle niin paikallisilta kuin maassa asuvilta suomalaisilta. Pahinta mitä Venäjälle voi tapahtua on se, että maa sivuutetaan. Sotilaallinen varustautuminen on keskeinen väline suurvalta-aseman pönkittämiseen. Puolustusteollisuudesta onkin tullut koko teollisuuden veturi.
Venäjän varustautuminen kiinnostaa Suomea lähinaapurina erityisen paljon. Tarkkoja lukua Venäjän sotilaallisesta voimasta on hankala saada monilonkeroisen sotilas- ja puolustusjärjestelmän vuoksi. USA:n sotilasmenot ovat kuitenkin aivan toista suuruusluokkaa Venäjään verrattuna.
Venäjän arvaamaton politiikka tekee siitä sotilasvoimaansa mahtavamman. Venäjä pystyy tekemään nopeasti päätöksiä, mikä mahdollistaa yllätyksellisyyden. Siellä on yksi johtaja. Siellä ei ole pitkää demokraattista päätöksentekoprosessia länsimaiden tapaan. Eikä sillä ole kriittistä mediaa arvioimassa poliittisia päätöksiä.
Venäjän kansalaisyhteiskunta voi huonosti. Niin sanotun agenttilain piiriin on listattu noin 120 kansalaisjärjestöä, joilla arvioidaan olevan yhteyksiä ulkomaihin. Viime vuonna joutui Pohjoismaiden ministerineuvosto ulkomaisten agenttien listalle ja lopetti toimintansa.
Sananvapaus voi huonosti Venäjällä. Televisio on tukevasti putinilaisten käsissä, ja valtiota tukeva propaganda voi hyvin. Syksyllä Venäjällä järjestetään duuman vaalit. Mitään erityisen suuria muutoksia ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa. Suuria odotuksia ei ole myöskään demokratian kohentumisesta.
uutiskirje 