Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii Brasiliaa perumaan sanan- ja kokoontumisvapauden rajoitukset.
– Olympia-aate kunnioittaa ihmisoikeuksia. Toivomme, että kisojen isäntämaakin kunnioittasi niitä, Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Pia Puu Oksanen toteaa.
Brasilian hallitus ja vastikään erotettu presidentti Dilma Roussef hyväksyivät maaliskuussa terrorisminvastaisen lain.
– Sen varjolla voidaan rajoittaa puhe- ja kokoontumisoikeutta. Rauhallisiakin mielenosoituksia on hajotettu mm. kumiluodein, Puu Oksanen sanoo.
Poliittisen kriisin, taloustaantuman ja zika-viruksen vaivaaman maan sisäministeri ilmoitti vastikään suurimmaksi turvallisuusuhaksi maan sisäiset protestit.
Amnesty painottaa, että olympialaisten turvallisuustoimet eivät saa johtaa ihmisoikeusrikkomuksiin.
Rion surmista joka viides poliisin tekemä
Brasilian mukaan Rion olympialaiset ovat maan suurin ”sisäinen turvaoperaatio”. Olympialaisia turvaa 65 000 poliisia ja 20 000 sotilasta.
Lupauksista huolimatta Brasilia ei ole saanut poliisin väkivaltaa ja laittomia teloituksia kuriin. Välillä poliisin tekemät rikokset saatiin vähentymään, mutta suunta on kääntynyt taas huonompaan. Poliisin luodeista on tänä vuonna kuollut jo sata ihmistä pelkästään Rion osavaltiossa.
Amnestyn raportin mukaan vuonna 2007 poliisi tappoi tai teloitti Rion alueella laittomasti 1 330 ihmistä. Määrä laski vuoteen 2012 mennessä 419:een, mutta nousi viime vuonna jälleen 645:een. Joka viides Rion henkirikos on poliisin tekemä.
Poliisien rikokset riippumattomaan tutkintaan
Ani harvoin poliisit joutuvat Brasiliassa vastuuseen surmista tai kidutuksia.
– Poliisi oli vuonna 2011 epäiltynä kaikkiaan 220 henkirikoksessa. Viime vuoteen mennessä niistä oli annettu vain yksi langettava tuomio, Puu Oksanen sanoo.
Amnesty on patistanut Brasiliaa estämään poliisin ja sotilaiden kohtuuttoman voimankäytön ja luomaan riippumattoman oikeustoimimekanismin käsittelemään poliisin ja muiden turvallisuudesta vastaavien rikkomuksia.
Brasilia-kirjan vastikään yhdessä Maria Mannerin kanssa julkaissut professori Teuvo Teivainen sanoo, että poliisit ovat joutuneet oikeuteen vain räikeimmissä tapauksissa tai kansanjoukkojen painostuksesta.
Yhdessä tapauksessa poliisit tuomittiin laittomasta teloituksesta, kun yksi teloitettavaksi aiottu pääsi karkuun ja poliisiauton kamerat olivat tallentaneet tilanteen. Esimiesporras on päätynyt tuomiolle kerran yhdessä räikeässä kidutustapauksessa. Poliittiseen vastuuseen ei ole joutunut kukaan.
Puu Oksasen mukaan poliisin saaminen rikoksistaan tuomiolle kertoisi muillekin, että henkirikoksesta joutuu vastuuseen.
– Poliisin summittainen väkivalta ja sen livahtaminen ohi tuomioistuinten lisää muuta väkivaltaa. Toissavuonna Brasiliassa henkirikoksissa kuoli 58 000 ihmistä. Suurin osa uhreista on 15 – 29-vuotiaita.
Muutaman viikon pikakoulutuksella poliisiksi
Teivainen pitää Brasilian ilmaisuvapautta ja lehdistön vapautta suhteellisen hyvinä. Seksuaalisilla vähemmistöillä on lain mukaan samat oikeudet kuin muillakin.
– Brasiliassa ovat voimassa tiukat rasisminvastaiset lait. Silti poliisi surmaa summittaisesti etenkin mustia nuoria miehiä. Syynä käytetään huumesotaa.
Teivaisen mukaan poliisiksi pääsee muutaman viikon tai kuukauden pikakoulutuksella. Amnesty on vaatinut, että poliisien ja muiden olympialaisten turvallisuusviranomaisten koulutus saadaan YK:n lainvalvontaviranomaisia koskevien periaatteiden mukaiseksi.
lehti 