Eduskunta käsittelee torstaina illalla hallituksen esitystä, jolla perheenyhdistämisen ehtoja tiukennetaan. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. ”Turvattu toimeentulo” tarkoittaa käytännössä nelihenkisen perheen osalta 2 600 euron kuukausituloja nettona.
17 kansalaisjärjestöä vetosi esityksen lopullisen käsittelyn alla kansanedustajiin, jotta ”julmista ja lyhytnäköisistä” kiristyksistä luovuttaisiin. Mukana on pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsijärjestöjä.
Hallituksen esityksessä uutta nykytilaan verrattuna on se, että toimeentulovaatimus ulotetaan myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin. Järjestöjen mukaan se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa.
Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joihin suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.
– Lakiesitys on lyhytnäköinen ja julma. Perheenyhdistäminen on laillinen ja hallittu reitti turvaan pääsemiseksi. Jos tämä mahdollisuus estetään käytännössä, perheenjäsenet pakotetaan salakuljettajien armoille vaarallisille reiteille, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.
Sähköisestä hakemisesta luovuttiin
Perheenyhdistämishakemuksen jättäminen on käytännössä erittäin vaikeaa. Toimeentulovaatimus koskee myös pakolaisaseman saaneita henkilöitä, joiden perheenjäsenet eivät ehdi hakea perheenyhdistämistä kolmen kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksestä.
Hallituksessa pohdittiin mahdollisuutta panna hakemus vireille sähköisen järjestelmän kautta, mutta siitä luovuttiin. Turvapaikan saaneiden perheenjäsenten pitää jättää hakemus henkilökohtaisesti johonkin Suomen edustustoista, jotka sijaitsevat tavallisesti kaukana konfliktialueilta. Esimerkiksi syyrialaisten on tehtävä matka Turkkiin Ankaran suurlähetystöön, afganistanilaisten taas Intian New Delhiin.
– Aikaraja on kohtuuton. Jos perheenyhdistämishakemusta ei voi laittaa sähköisesti vireille, eduskunnan pitäisi vähintään pidentää kolmen kuukauden aikarajaa. Muuten hakemuksen jättäminen kohtuuttoman toimeentulovaatimuksen välttämiseksi olisi kriisialueilla käytännössä lähes mahdotonta kolmessa kuukaudessa, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén.
Kontula esittää mahdollisuutta vakuuteen
Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen on menossa läpi hallituspuolueiden äänin. Hallintovaliokunnassa lakiin jättivät vastalauseen vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n edustajat. Myös SDP äänesti hylkäämisen puolesta.
Vasemmistoliiton Anna Kontula jätti torstaina toimenpidealoitteen, jolla toimeentuloedellytystä voisi kartuttaa myös muilla keinoin kuin säännöllisillä kuukausiansioilla.
Hänen mukaansa esimerkiksi Tanskassa perheenyhdistämisen ehtona on 5 000 euron vakuussumma, jolla perheen sosiaaliturvakustannuksia voidaan tarvittaessa kattaa, mutta jonka perhe muussa tapauksessa saa takaisin kotoutumisen edistyessä. Saksassa taas osan toimeentuloedellytyksestä voi kattaa kolmannen osapuolen maksusitoumuksella.
Pienituloisen mutta hyvin verkostoituneen maahanmuuttajan näkökulmasta kertaluontoisen vakuussumman kokoaminen olisi Kontulan mukaan huomattavasti nykykäytäntöä inhimillisempi vaihtoehto.
– Maahanmuuttajille avoimet alat ovat yleensä matalasti palkattuja ja pirstaleisia, joten niissä toimeentuloedellytyksen vaatiman vakauden ja palkkatason saavuttaminen on harvinaista. Järjestelmän ongelmallisuutta lisää viranomaisharkinnan suuri osuus, jonka vuoksi perheet eivät voi arvioida etukäteen, kannattaako raskaaseen ja kalliiseen perheenyhdistämishakuun ryhtyä, Kontula sanoo.
Kontula painottaa, ettei vasemmistoliitto kannata toimeentuloedellytystä perheenyhdistämisen ehtona.
– Yleinen kriittisyys toimeentuloedellytyksen vaatimista kohtaan ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö tervehtisi ilolla pientäkin parannusta tähän kafkamaiseen nykyjärjestelmään. Kyse on kuitenkin ihmisten mahdollisuudesta kaikkein tärkeimpään, aikaan läheistensä kanssa.
Perheenyhdistämislainsäädäntöä kiristettiin myös vuosina 2010 ja 2012. Järjestöjen mukaan jo silloin perheenyhdistämishakemuksen jättämisestä tehtiin niin vaikeaa, että hakemusten määrä romahti.
lehti 