Ajan henki valjastaa tieteen pääoman logiikalle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Tutkijaliitto aloitti toimintansa 40 vuotta sitten marxilaiselta pohjalta. Lukuisien kirjojen sekä Tiede & edistys -lehden kautta liitto on esitellyt varsinkin italialaista ja ranskalaista marxilaisuutta sekä kyseisissä maissa käytyä yhteiskunnallista keskustelua.

Tutkijaliiton tuore puheenjohtaja Ari Korhonen linjaa Tutkijaliitolle kaksi peruslähtökohtaa: kiinnostavien tieteen perinteiden esiin nostamisen sekä yhteiskunnallisiin ilmiöihin liittyvien kysymysten, käsitteiden ja keskustelujen esittelemisen. Viime aikoina keskiössä ovat olleet työn luonteen muutokset sekä kysymykset poliittisen yhteisön luonteesta.

Korhosen mukaan Tutkijaliitto eroaa perinteisestä järjestöstä siinä, että liitto on myös vahva yhteisö tiedettä tekevien välillä.

– Emme ole pelkkä kustantamo tai lehden julkaisija, vaan luomme myös mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustulosten julkaisemiseen. Tietyt yhteiskunnalliset kysymykset ovat siirtyneet yliopistojen ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että tarjoamme puitteita ja kysymysten asetteluja myös tiukasti rajatun akateemisen tieteen tekemisen ulkopuolella. Suomen kielellä julkaiseminen on tärkeää, samoin erilaisten tapahtumien järjestäminen suomen kielellä.

Tiede & edistys -lehden uusi päätoimittaja Ari Hirvonen puolestaan muistuttaa, että Suomessa yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat uhanalainen laji. Kuuluuhan ajan henkeen vaatia yliopistoilta ja tutkimukselta nopeasti sovellettavaa tietoa kilpailukyvyn parantamiseen.

– Kuitenkin innovaatiot edellyttävät vahvaa ja pitkäjänteistä perustutkimusta ja perustutkimus tarvitsee sitä perinteellistä laajaa sivistystä. Mikäli tieteeltä vaaditaan ainoastaan nopeasti taloudellisesti hyödynnettävää informaation tuottamista teollisuudelle, silloin tiede valjastetaan pääoman logiikalle.

Hirvosen mielestä tieteellä on myös paljon laajempia tehtäviä kuin pääoman voittojen lisääminen.

– Miten luodaan mahdollisuudet ihmiskunnan selviytymiseen kestävän kehityksen takaamiseksi. Miten tasa-arvoa lisätään tai varallisuuden jakoa tasataan uhkakuvia täynnä olevassa maailmassa.

Tutkimus kääntynyt englannintamiseksi

Koneen säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä 2016 -palkinnon saivat Tutkijaliiton hallitukseen kuuluvat Tero Toivanen ja Juhana Venäläinen artikkelistaan Yhteisvaurauden uusi aika. Artikkeli on julkaistu teoksessa Talouden uudet muodot (Into). Palkintolautakunta totesi perusteluissaan Toivasen ja Venäläisen ylittävän tieteenalojen ja tutkimussuuntausten raja-aitoja.

Hirvosen mukaan kansainvälistyminen ei ole sama kuin tutkimusten julkaiseminen englanniksi. Tiede & edistys -lehti yhdessä Tutkijaliiton julkaisujen kanssa onkin tuonut modernia Marxin tulkintaa ja muuta kansainvälistä tutkimusta Suomeen jo 40 vuoden ajan.

– Tutkimus on kääntynyt englannintamiseksi, eikä suomen kielellä julkaistuja tiedeartikkeleja juurikaan arvosteta. Tiede & edistys -lehdellä on parisen tuhatta lukijaa. Jos julkaisisimme lehteä englanninkielisenä, olisiko sillä välttämättä yhtään lukijaa?

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meillä pitäisi olla vain kansallista tiedettä. Kaikki lehtemme jutut ovat kansainvälisiä, eivät kansallisia.

– Lehtemme on ollut hyvin tärkeä foorumi tässä suhteessa, koska suuria kustantajia ja lehtien julkaisijoita ei tällainen kiinnosta. Uusien näkökulmien julkituominen ei ole ollut koskaan irti päivänpolitiikasta. Lehtemme alkuaikoina painotus oli sosiaalipolitiikassa, nyt se on enemmän filosofiassa. Myös taiteellinen tutkimus on noussut lehdessämme esiin perinteisen taiteen tutkimuksen rinnalle. Olemme myös välttäneet jyrkän erottelun yhteiskuntatieteiden ja ns. kovien luonnontieteiden välillä. Tässä suhteessa Yrjö Haila on ollut edelläkävijä.

Tiedepolitiikka on politisoitava

Korhosen mielestä yhteiskunnallinen vaikuttavuus käsitetään useimmiten ratkaisujen löytämiseksi hallinnon ja hallinnan näkökulmista.

– Meitä kiinnostaa yhteiskunnallisten kiistojen löytäminen ja paikallistaminen, sekä poliittisten konfliktien ymmärtäminen. Siksi tieteellisten käsitteiden luominen on tärkeää, jotta nämä kiistat ja jännitteet saadaan tuotua esiin.

Hirvosen mukaan nykyinen instrumentalistinen ongelmien ratkaisumalli on korvannut kritiikin tyhjillä sanoilla ja teknokraattisella jargonilla.

– Siksi kestävän kehityksen esteiden paikallistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Meillä ei ole kuitenkaan yhtä käsitystä tieteestä, vaan eri käsityksistä riidellään ja väitellään. Tämä on kai sitä dialektiikkaa, joka on ollut Tutkijaliiton kestävänä punaisena lankana kuluneet 40 vuotta.

Hirvosen mukaan humanistisia tieteitä vaivaa se, etteivät ne käsittele isoja termejä ja kysymyksiä, kuten totuus tai edistys. Sosiaalipoliittiset lehdet pitäytyvät tiukasti omissa kysymyksissään.

– Me emme halua näperrellä pienten ongelmien kimpussa. Emme edusta tiettyä ammattikuntaa. Yliopistolta ei löydy tutkijayhteisöjä, siksi Tutkijaliitto luo siihen edellytyksiä. Joissakin yliopistoissa juuri silpputyöläisyys estää tutkijayhteisöjen syntymisen.

– Yhteisöllisyys vaatii myös löysää yhdessäoloa. Opiskelujen ulkopuolisten keskustelu- ja lukupiirien vaikutuksia ei voi mitata sitaatti- ja julkaisuindikaattoreilla. Professoreilla ei ole entisaikojen tapaan aikaa osallistua vapaamuotoisiin keskustelupiireihin, kun heidän aikansa menee rahoituksen etsimiseen.

Yliopisto on Hirvosen mukaan asiantuntijaorganisaatio, joka ei toimi yritysjohtamisen periaatteilla.

– Pitäisi huomata, mitkä asiat ja ideat nousevat alhaalta, eikä johtaa kaikkea ylhäältä norsunluutornista. Siksi tiedepolitiikka on politisoitava samoin kuin talous-, finanssi- ja rahapolitiikka. On syytä siirtyä ylhäältä alaspäin toteutuvan konsensusmallin sijasta luovan kiistan malliin. Helppojen ratkaisujen etsiminen tieteen avulla ei lopulta palvele ketään.

Korhosen mukaan tieteellinen keskusteluyhteys on Tutkijaliiton peruslähtökohtia.

– Meitä yhdistävät tietyt peruskysymykset. Emme kuitenkaan edusta mitään yhteneväistä koulukuntaa, Korhonen kiteyttää.