Sotilasliitto Nato kokoontuu perjantaina ja lauantaina huippukokoukseen Varsovaan tilanteessa, jossa Venäjän ja niin sanotun lännen välit ovat hyisemmät kuin koskaan kylmän sodan jälkeen.
Historian kumina kuuluu taustalla siksikin, että länsiliittoutuneiden johtajat saapuvat nimenomaan Varsovaan, joka aikanaan antoi nimensä Neuvostoliiton johtamalle sotilasblokille.
Venäjä keränneekin kokouksen päähuomion. Taustalla on yhä jatkuva Ukrainan kriisi ja Itämeren kiristynyt tilanne.
Taustalla on yhä jatkuva Ukrainan kriisi ja Itämeren kiristynyt tilanne.
Sotilasliiton itäiset jäsenvaltiot Puola, Liettua, Latvia ja Viro ovat vaatineet Nato-sotilaiden saappaita maaperälleen. Huippukokous tekeekin päätöksen yhteensä 4 000 sotilaan sijoittamisesta näihin maihin. Juuri Venäjän vastainen ”pelote” on nyt avainsana.
– Meidän on otettava seuraavat askeleet. Siksi Varsovan huippukokouksessa sovimme sotilaallisen läsnäolomme vahvistamisesta liittoutuman itäisessä osassa, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg uhosi aiemmin viikolla.
Moskovan mielestä tämä rikkoo selvästi Naton ja Venäjän vuonna 1997 hyväksymää peruskirjaa, jonka mukaan länsiliittouma ei tuo pysyviä joukkoja uusiin jäsenvaltioihin. Naton mielestä joukot ovat kiertäviä eikä niiden määrä ole niin suuri, että sopimuksen rajat ylittyisivät.
Lisäksi Nato toteaa Varsovassa, että sen ja Yhdysvaltojen vuosia Eurooppaan suunnittelema ohjuspuolustusjärjestelmä on alustavasti valmis. Myös tämä on ärsyttänyt Venäjää ankarasti.
Aivan soraäänittä huippukokoukseen valmistautuminen ei ole tapahtunut Euroopassakaan. Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier on arvostellut sotilasliittoa julkisesti ”sapelinkalistelusta”.
”Niinistön aloite etenee”
Myös sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen rooliin kohdistuu odotuksia.
Suomen turvallisuusviranomaiset ovat yhdessä Ruotsin kanssa tehneet Natolle analyysia muun muassa Venäjän sotilasopista ja taloudesta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on EU-maiden johtajista viimeisin, joka on tavannut Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Todennäköisesti Niinistön terveisiä keskusteluista Putinin kanssa kuunnellaan herkällä korvalla niin virallisissa kuin epävirallisissa yhteyksissä.
Puheeksi noussee myös Niinistön viimeviikkoinen esitys, jonka mukaan minkään maan sotilaskoneet eivät jatkossa lentäisi Itämerellä tunnistinlaitteet suljettuina.
Suomalaislähteiden mukaan aloite on etenemässä sekä Naton että Venäjän suunnassa.
Niinistö johtaa kokouksessa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluvat ulkoministeri Timo Soini (ps.), puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg.
Puolustusministeri allekirjoittaa Varsovassa myös kahdenvälisen puolustusalan sopimuksen Ison-Britannian kanssa.
Ajoitus on mielenkiintoinen, sillä samalla viikolla Lontoossa on julkaistu niin sanottu Chilcotin raportti. Siinä arvostellaan rajusti ex-pääministeri Tony Blairin hallintoa, joka Yhdysvaltojen kanssa käynnisti vuonna 2003 Lähi-idän kaaokseen ajaneen Irakin sodan.
Suomalaisilla on myös lukuisia kahdenvälisiä tapaamisia, mutta niiden kumppaneista tai sisällöstä ei kerrota etukäteen.
Kansan Uutiset seuraa paikalla Varsovassa Naton huippukokousta sekä eurooppalaisten rauhanjärjestöjen vaihtoehtotapahtumia.
uutiskirje 
