Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK haluaa uudistaa työttömyysturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Erityisesti työnteon muuttuvat muodot vaativat säännöstön perkaamista, katsoo keskusjärjestön ekonomisti Joonas Rahkola.
Ensimmäisenä askeleena pitäisi hänen mielestään poistaa sovitellun päivärahan työaikarajoitus. Nyt sovitellun päivärahan saaminen edellyttää, että työaika on korkeintaan 80 prosenttia täydestä työstä.
– Prosenttirajan vuoksi työaikaa pitää voida seurata tarkasti. Kuitenkin esimerkiksi freelancerin tai provisiopalkkaisen työajan seuranta on mahdotonta. Tällaisissa töissä vähäisenkin työn vastaanottaminen saattaa johtaa työttömyysturvan menettämiseen kokonaan.
Sovitellun päivärahan työaikarajoituksen poistamisen myötä myös pienipalkkaisesta kokoaikatyöstä voisi saada soviteltua päivärahaa.
– Pienipalkkaisen kokoaikatyön vastaanottaminen tulisi kannattavaksi, vaikka palkka jäisi aiempaa työsuhdetta pienemmäksi, Rahkola järkeilee.
Kannustinloukku pois
Perimmäisenä tarkoituksena on hänen mukaansa päästä tilanteeseen, jossa työ kannattaa aina ottaa vastaan ja ei kannata olla ottamatta.
– Hyväpalkkaisesta työstä työttömäksi jääneelle saattaa olla korkea kynnys ottaa vastaan pienipalkkaista työtä, koska palkka voi jäädä työttömyyspäivärahaa pienemmäksi.
Näin ei käy, jos palkan päälle voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa. Tämä on Rahkolan mukaan nähty tarpeelliseksi esimerkiksi teollisuuden rakennemuutospaikkakunnilla, joissa tehdastyöt loppuvat tehtaan alasajoon.
Rahkolan mukaan kyse ei kuitenkaan olisi ansioperusteisesta kansalaistulosta, miltä se saattaa ensi alkuun kuulostaa.
– Tästä ei olisi tarkoitus tehdä automaattista matalapalkkasubventiota. Kyseessä olisi ennen muuta kannustin, joka edellyttäisi työttömyyden yleisten edellytysten täyttymistä. Siis työpaikan menettämistä.
Byrokratiaa karsimaan
SAK:n tavoitteena on kehittää työttömyysturvaa kohti kattavampaa ansioturvaa. Seuraava askel olisi Rahkolan mukaan yhdistelmävakuutus.
Työttömyysturva jakautuu palkansaajan ja yrittäjän turvaan. Pitää kuulua joko palkansaajan tai yrittäjän työttömyyskassaan. Molempiin ei voi kuulua yhtä aikaa, eikä molempien tulojen vakuuttaminen työttömyyden varalle samanaikaisesti onnistu nykysäännöksillä.
– Pitäisi pystyä ottamaan työttömyysetuuden laskennassa huomioon sekä palkansaajana että yrittäjänä tienatut tulot.
Tähän auttaisi tulorekisteri, josta näkee eri työnteon muodoissa kertyneet tulot. Rekisteriä voisi käyttää työttömyysturvaetuuden määrittelyssä.
– Se keventäisi työttömyysturvan byrokratiaa.
Rahkolan mukaan nykyinen systeemi edellyttää työttömältä ja entiseltä työnantajalta monenlaista paperia ja selvitystä, jotta päivärahat ja muut etuudet saadaan laskettua.
Tulorekisteri on vasta valmisteilla ja sen ensimmäisen vaiheen on määrä käynnistyä vuoden 2019 alussa.