STTK:n pääekonomisti Ralf Sund avaisi EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden työlupamenettelyn, jotta tällaisia tilanteita voitaisiin estää. Sund kiinnittää huomiota siihen, että Nokia jäi kiinni EU:n ulkopuolisten työntekijöiden halpatyön käytöstä Suomessa.
Työlupaa myönnettäessä EU:n ulkopuolisille työntekijöille työehdoista raportoidaan nykyisin ympäripyöreästi.
– Ulkomaalaisten työntekijöiden lupajärjestelmä vaatii lainsäädännön tiukentamista.Työluvan myöntämisen edellytyksenä pitäisi olla työehtosopimus. Tämä tulisi vielä tarkistaa työluvan myöntämisen jälkeen, jotta palkka- ja muut työehdot toteutuvat.
Valvonta- ja sanktiotyökalujen lisääminen toimii ennaltaehkäisevänä pelotteena.
– Tämä edellyttää huolellista valvontaa. Työmaalla pitäisi paikan päällä selvittää työaika- ja palkkakirjanpidon perusteella työehtojen toteutuminen.
Valvontaan lisää resursseja
Sundin mukaan tarvitaan lisää resursseja viranomaisten ennakko- ja jälkivalvontaan.
– Meillä on riisuttu viranomaisten resursseja. Yritys voi ottaa riskin maksamalla alipalkkoja.
Valvonnan merkitystä korostaa ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas toisin sanoin kritisoimalla poliisin ja aluehallintoviraston resurssien vähentämistä.
– Olkiluoto kolmosen osalta poliisi sai tutkituksi kaksi suurta alipalkkausjuttua, mutta molemmissa syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen resurssipulaan ja juttujen monimutkaisuuteen vedoten, sanoo Palokangas.
Sund korostaa myös ay-liikkeen omavalvonnan kehittämistä, vaikka luottamusmiesjärjestelmä on melko kattava.
– Mutta järjestäytymätön kenttä on pulmallinen, hän toteaa.
Kanneoikeus ay-liikkeelle
Akavan Sture Fjäder vaati pariinkin otteeseen Ylen A-studiossa Nokia-keskustelussa kanneoikeutta ay-liikkeelle. Sekä Sund että Palokangas pitävät kanneoikeutta tarpeellisena. Myös SAK on ajanut pitkään kanneoikeutta.
– Nyt edellytetään asianomistajan omaa vaatimusta. Ainakin Olkiluoto kolmosen osalta on ilmennyt selvää uhkailua ja painostusta oikeuksiaan vaatineita työntekijöitä kohtaan, Palokangas kertoo.
Sundin mukaan valvonta- ja sanktiotyökalujen lisääminen toimii ennaltaehkäisevänä pelotteena.
– Se toimisi pelotteena, ja oltaisiin huolellisempia eikä syntyisi vahinkoja, jos ne nyt ovat edes vahinkoja, hän hymähtää.
Nokian toiminta tiedossa jo vuosia
Markku Palokankaan mukaan Nokian toiminta alipalkkauksessa on ollut tiedossa jo vuosia.
– Viranomaisilla ei näytä olevan resursseja puuttua näihin tapauksiin.
Hän muistuttaa, että yritykset pyrkivät halpuuttamaan työvoiman hintaa eri tavoin.
– Työvoimaa pyritään esimerkiksi siirtämään työehtosopimuksen ulkopuolelle eri tavoin.
Palokangas mainitsee, ettei ylemmillä toimihenkilöillä ole työehtosopimuksia esimerkiksi Metsäteollisuudessa, kaupan alalla eikä elintarviketeollisuudessa.
– Tämä antaa mahdollisuuden keinotella työn hinnalla. Pakkoyrittäjyys ja yksinyrittäminen lisääntyvät koko ajan. Yrittäjäriski ja sosiaaliturva siirtyvät palkansaajan vastuulle, vaikka tosiasiassa työnantaja ja työt säilyvät edelleen samana.
”Villin lännen touhua” palkanmaksussa
Myös Sund arvioi, että Nokia on vain yksi tapaus muiden joukossa.
– Kuinkahan paljon on tämän kaltaisia ns. hyvin asiansa hoitavissa yrityksissä osittain tahallisesti tai tahattomasti. Tulonjaon muutos, jossa palkkatulot ovat tappiolla ja pääomatulot voittavat, tämä on mikroesimerkki tulonjakotilastoissa havaitusta tulonjaon nitkahduksesta. Tällaiset mekanismit yleistyvät.
Sundin mukaan voiton maksimointi ja pääomatuoton ehdottomuus on kovaa. Tämä ajaa yrityksiä vilunkipeliin.
– En sinänsä nostaisi Nokiaa mitenkään poikkeukselliseksi yritykseksi. Tämä on surullinen esimerkki. Kun silmä välttää, yritys tekee vilunkia.
– Villin lännen touhussa, jossa ketjutetaan, työehtojen valvonnasta tulee iso asia. Ammattiliittojen on katsottava peiliin, jotta ollaan valppaina. Toinen on viranomaisvalvonta, jossa Nokian toiminta alipalkkauksessa paljastui. Siitä pisteet.
uutiskirje 
