Oppilaat oppivat paremmin kouluissa, joissa ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen kuin kouluissa, jossa se ei ole kohdillaan. Oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti keskimäärin neljä prosenttia suurempi hyvin ilmastoiduissa kouluissa.
Myös korkea sisälämpötila vaikutti oppimistuloksiin. Liian kuumassa luokassa oppilaat ratkoivat tehtäviä huonommin kuin oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet luokan lämpötilaa liian korkeaksi. He ratkaisivat keskimäärin neljä prosenttia enemmän matematiikan tehtäviä.
Oppimistulokset selviävät Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan ilmanvaihdon tulee olla vähintään kuusi litraa ilmaa sekunnissa oppilasta kohden.
Mitä enemmän luokassa oli oppilaita, sitä vähäisempi oli ilmanvaihto oppilasta kohden.
Oppilaat kärsivät oireista vaihtelevasti
Oppimiseen vaikuttivat myös oppilaiden hengitystieinfektioista tai päänsärystä johtuvat poissaolot viikoittain sekä toistuvat keskittymisvaikeudet.
Tutkimukseen osallistuneista oppilaista noin 43 prosenttia kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitysteiden oireesta. Heitä vaivasi tukkoinen nenä, nuha, kuiva tai kipeä kurkku, käheä ääni, kuiva tai limainen yskä ja kuume.
Vaihtelut koulujen välillä olivat suuria. Oireista kärsivien osuus vaihteli kouluittain 17–69 prosentin välillä. Analyysien perusteella vaihtelusta 70 prosenttia selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla.
– Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kouluympäristö anna kaikille oppilaille tasa-arvoisia työskentelymahdollisuuksia, arvioi erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaugnessy.
– Erot työskentelyolosuhteissa näkyvät sekä oppimistuloksissa että oppilaiden oireissa ja poissaoloissa.
Hengitystieinfektioiden vuoksi koulusta oli lukukauden aikana poissa 46 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oppilaista. Osuudet vaihtelivat kouluittain 18–83 prosentin välillä.
Kosteus- tai homevaurioita noin joka neljännessä koulussa
Paljon huomiota saaneita kosteus- tai homevaurioita sekä rehtorit että koulut tarkastaneet tutkijat raportoivat olevan noin joka neljännessä koulussa.
Rehtoreilla on ilmanvaihdosta parempi mielikuva, mitä mittaustulokset kertovat. He arvioivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 38 prosenttia koulussa. Mittaustulokset kertoivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 58 prosenttia luokkahuoneista.
Mittauksissa ilmanvaihto ei ollut riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Asetuksen mukaisen ilmanvaihdon varmistamiseksi tarvitaan tämän tutkimuksen mukaan koneellinen sekä tulo- että poistoilmanvaihto. Lisäksi luokkien ilmanvaihto tulee säätää oppilasmäärän mukaiseksi.
Mitä enemmän luokassa oli oppilaita, sitä vähäisempi oli ilmanvaihto oppilasta kohden, jolloin myös luokan lämpötila kohosi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa tutkimuksessa käytettiin Opetushallituksen vuonna 2007 tekemää 6-luokkalaisten matematiikan kansallista arviointia, joka perustui 334 koulun satunnaisotokseen (6787 oppilasta). THL keräsi tausta- ja terveystietoja samojen koulujen oppilailta kyselyllä keväällä 2007 (vastausprosentti noin 63). Aalto yliopisto mittasi 6. luokkien lämpötilaa ja ilmanvaihdon riittävyyttä 60 koulussa (108 luokkahuonetta). THL lähetti kyselyt kaikille Suomen alakoulujen rehtoreille (2769 rehtoria) joulukuussa 2007 (vastausprosentti 42).