Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) oma arviointi antaa huonon kuvan IMF:n toimista eurooppalaisten talouskriisien hoidossa.
Kreikan kohdalla virheitä tehtiin alusta saakka. IMF hyväksyi tukemisen ja lainapaketit, vaikka Kreikan velka oli kestämätön. Sen sijaan IMF:n olisi pitänyt tutkia tarkemmin velkojen uudelleenjärjestelyä eli käytännössä velkojen leikkaamista.
Arviointitoimiston haastattelemien IMF:n työntekijöiden mukaan mielipiteet menivät tasan Kreikan velkojen leikkaamisessa. Toisten mielestä velkaa olisi pitänyt leikata, toisten mielestä ei.
Raportissa käsitellään Kreikan, Irlannin ja Portugalin kriisin hoitoa. Raportissa kuvaillaan paljon erityisesti Kreikan talouskriisin virheitä. Arvioinnin teki IMF:n riippumaton arviointitoimisto IEO.
Kasvuennusteet pielessä
Raportin mukaan IMF:n hyväksymien talousohjelmien kasvuennusteet sekä Kreikalle että Portugalille olivat ylioptimistiset. Lisäksi IMF ei ottanut oppia edellisistä kriiseistä.
IMF menetti otteensa ”kriisimanagerina.” Päätäntävalta Kreikan kriisissä siirtyi Euroopalle, kun Eurooppa painosti IMF:ää poliittisesti kaiken aikaa. Arviointiryhmälle jäi lopulta vaikutelma, että IMF kohteli Eurooppaa eri tavalla kuin muita.
IMF:n päätöksenteko ei ollut läpinäkyvää. Kaikissa vaiheissa ei ole selvää, kuka tai mikä on minkäkin päätöksen tehnyt.
Sama epäjohdonmukaisuus ja sekavuus tulee esille, kun arviointitoimisto teki arviointiraporttiaan. IEO:n mukaan sillä oli vaikeuksia saada haluamiaan asiakirjoja IMF:ltä arviointiraporttia varten.
Politiikka ei saa vaikuttaa
Arviointitoimisto antoi parannusehdotuksia IMF:lle. Sen mukaan IMF:n pitää luoda toimintakeinoja, että politiikka ei vaikuttaisi IMF:n teknisiin analyyseihin.
Lisäksi pitäisi vahvistaa nykyistä toimintatapaa siten, että valittua toimintatapaa seurataan.
IMF:n pitäisi selventää toimintatapansa, kun se selvittää asioita euroa käyttäviä maita koskien. IMF:n kannattaisi myös luoda toimintatapa yhteistyöhön alueellisten talousjärjestöjen kanssa.
Lisäksi IMF:n pitää parantaa päätöksentekonsa läpinäkyvyyttä.
”Kreikasta tehtiin varoittava esimerkki”
Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki tulkitsee arviointiraporttia Uuden Suomen kirjoituksessaan.
”On järjetöntä vaatia sellaista velkaa maksettavaksi, jota ei voi maksaa. Yritys tehdä niin voi johtaa ainoastaan maan talouden tuhoamiseen”, Patomäki toteaa.
Patomäki huomauttaa, että Kreikalle annettiin myöhemmissä vaiheissa velkahelpotuksia. Näitä ei kuitenkaan ollut riittävästi.
”Ei koskaan niin paljon, että kokonaisvelka olisi oikeasti lähtenyt laskuun tai Kreikan talous päässyt kasvamaan.”
Patomäen mukaan Eurooppa toimi päättämällään tavalla, koska Saksan liittokansleri Angela Merkel, Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ja Euroopan komissio halusivat tehdä Kreikasta varoittavan esimerkin siitä mitä seuraa, jos maa ei noudata talouskuriperiaatteita.
”Samalla pantiin kreikkalaiset maksamaan saksalaisten ja ranskalaisten pankkien virheistä; pankkien saamisia turvattiin.”
Patomäki epäilee, että talouskuripolitiikka ei muutu.
”Talouskuripolitiikan ideologit haluaisivat pikemminkin kiristää ruuvia. Mikään aiempi erehdys, virhe tai kokemus ei käännä heidän päätään, Patomäki ennustaa Uuden Suomen kirjoituksessaan.
uutiskirje 
