Joukolla huutia hallituspolitiikalle

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Mira-Veera Auer on toipumassa leikkauksesta. Kävellä saa vasta varovaisesti. Jalkavaivat eivät kuitenkaan estä häntä osallistumasta tärkeisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, kuten banderollitalkoisiin, jotka järjestettiin heinäkuisena keskiviikkona Helsingin Kalliossa.

Bannereita tarvitaan 3. syyskuuta Helsingissä. Silloin Joukkovoimalla hallituspolitiikkaa vastaa! -kansanliike kokoontuu taas osoittamaan mieltään. Auer uskoo tapahtuman muodostuvan näyttäväksi mielenosoitukseksi hallituksen leikkauspolitiikalle ylipäänsä ja kilpailukykysopimukselle. Myös esimerkiksi vammaispalvelujen jatkuva heikentäminen on kritiikin kohteena.

Budjettiriihtä seurataan

Mielenosoitus ajoittuu vaiheeseen, jolloin hallituksen budjettiriihen sisältö alkanee olla selvillä. Mira-Veera Auer uskoo, että budjettiriihessä jatketaan hallituksen alistavaa politiikkaa, joten sanottavaa riittänee siitäkin.

Auer korostaa kuitenkin, että Joukkovoima on mielenosoituksena jatkuva projekti.

– Se on siis pysyvää vastarintaa hallituksen toimia vastaan.

Joukkovoimaliikkeen teeseissä vastustetaan leikkauspolitiikkaa niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassakin. Lisäksi liike vaatii riittävää toimeentuloa kaikille ja myös ihmis- ja perusoikeuksia kaikille.

Joukkovoimalla on kymmenisen paikallista toimintaryhmää eri puolilla maata. Joukkovoiman tapahtumien valmisteluun, muun muassa flaijereiden ja julisteiden tekoon osallistuu arviolta pari sataa ihmistä. Joukkovoiman Facebook-ryhmässä on jäseniä noin 10 600.

Keskiviikon talkoot järjesti Helsingin Vasemmistoliiton ay-ryhmä, jonka puheenjohtaja Auer on. Hän on muutenkin aktiivisesti mukana vasemmistoliiton toiminnassa. Kesäkuun puoluekokouksessa hänet valittiin puoluevaltuustoon. Lisäksi hän on PAM:n suurimman, noin 12 000 jäsenisen osaston eli kauppatyöntekijöiden osasto 001:n aktiiveja ja PAM:n liittovaltuuston jäsen.

Eikö SAK ymmärrä?

Neuvottelut kilpailukykysopimuksen paikallisista sovelluksista käynnistyvät syksyn mittaan. Valmista kikyilyssä pitäisi olla vuodenvaihteeseen mennessä, sillä kikyn työajanpidennysten on määrä astua voimaan heti ensi vuoden alussa. Nähtäväksi jää, tuleeko valmista, vai nouseeko työpaikoilta jatkovastarintaa.

Se ainakin pitää Auerin mielestä olla selvää, että mitään laittomuuksia ei hyväksytä. Tällä hän viittaa työoikeus-asiantuntijoiden esiin nostamaan tosiasiaan, että kikyn mukaisten työehtosopimukseen tehtyjen muutosten siirtäminen osaan työsopimuksia on laitonta.

– Jos laittomuuksia ilmaantuu, ne täytyy riitauttaa, Auer sanoo ja jatkaa, että laittomuudet on estettävä myös niillä työpaikoilla joissa ei ole luottamusmiesedustusta.

Mutta kikyyn liittyy muitakin suuria ongelmia.

– Jos ajatellaan vaikkapa PAMia, niin meillä on paljon työpaikkoja, joissa ei ole luottamusmiestä. Kikyssä sen sijaan on sovittu monia asioita sillä ajatuksella, että luottamusmies on työntekijöiden turvana neuvottelemassa paikallisesti kysymyksistä.

Auer ihmetteleekin SAK:sta tulleita lausuntoja siitä, että halutaan estää kaksien työmarkkinoiden muodostuminen.

– Mutta meillähän on jo kahden kerroksen työmarkkinat. On ollut jo pitkään. Ainakin palvelualoilla osa kikyn heikennyksistä on ollut todellisuutta jo pitkään, hän sanoo. Tällä hän viittaa esimerkiksi siihen, että kikyn kriisilauseke ajaa hänestä saman kuin pamilaisilla aloilla jo pitkään käytetyt nollasopimuslaiset ja vuokratyöntekijät.

Auer kysyykin, onko tällä ”toisen kerroksen” porukalla ole ollut omaa edustajaa siellä, missä on neuvoteltu kilpailukykysopimuksen raameista. Ja onko heidät otettu neuvotteluissa huomioon ja pyritty parantamaan heidän asemaansa.

Meidän on reagoitava

Kiky on Auerin mukaan jatkoa jo pitkään jatkuneelle kiristyspolitiikalle.

– Ensin tehtiin työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko. Hallitus on koko ajan kiristänyt työntekijöitä tyyliin jos ei tehdä näitä leikkauksia niin sitten pitää tehdä toiset leikkaukset. Ja on sanottu, että työttömien asemaa ei haluta kiristää, mutta jo hallitusohjelmassa on luettavissa, että sitä ollaan heikentämässä.

Kun eri sektoreilla tehdyt ratkaisut kerätään yhteen, saadaan Auerin mukaan kasaan sellainen kokonaisuus, että kaikenlaisia työehtoja on nyt heikennetty mittavasti.

– Meillä on hallitusohjelma, joka haluaa leikata mittavasti työelämästä. Vasemmistoliiton pitää reagoida tähän. Meidän pitää olla tosi aktiivisia, hän sanoo.

Kyllä kiky onkin nostattanut vastarintaa kansalaisissa. Auer sanoo, että monet ovat ottaneet häneen yhteyttä ja monet ovat liittyneet puolueen jäseneksikin.

Reilu ja kestävä työelämä

Auer toivoo, että ay-liike pystyy rakentamaan sellaisen vastavoiman hallituksen politiikalle, että työehdot saadaan korjattua.

– Toivon, että saamme työelämästä inhimillisesti kestävän ja reilun.

Auerin mukaan syytä toiveikkuuteen on.

– Liikehdintää löytyy. Ay-liike on herännyt. Ihmiset ovat alkaneet tiedostaa, mihin ay-liikettä tarvitaan. Ja he ovat alkaneet uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa ay-liikkeessä.

Auer soisi vasemmistoliitolle tässä liikehdinnässä ison roolin.

– Meillä on tässä merkittävä paikka rakentaa jotain uutta yhteiskunnassa. Meidän pitää sanoa, minkälaisia sopimuksia pitää solmia, jotta asiat ovat paremmin, hän sanoo.

Ei ole ainuita ratkaisuja

Auer korostaa parlamentaarista järjestelmää. Sen sisällä vasemmistoliitto toimii. Mitään valmiita ratkaisua ei tarvitse niellä.

– Jos sanotaan että vain tällainen ratkaisu voidaan sopia, niin väite on perusteeton. Neuvottelut toki menevät aina niin, että toinen osapuoli sanoo, että tämä on ainut ratkaisu. Mutta ei se niin ole. Siitä lähdetään sitten neuvottelemaan.

Miksi yhteistyöverkosto?

Ammattiliittojen yhteistyöverkosto on nimensä mukaisesti verkosto, epämuodollinen yhteenliittymä.

Verkoston tarkoitus on Auerin mukaan kerätä yhteen ihmisiä eri ammattialoilta. Ammattiliitot ovat keskenään hyvin erilaisia. Isoissa liitoissa on vahvaa ryhmätoimintaa, toisissa ei ole ryhmätoimintaa ollenkaan. Ja kaikissa liitoissa on jäseniä isoilla työpaikoilla, joissa myös luottamusmiestaso on toimiva, mutta sitten on paljon niitä työpaikkoja joissa luottamusmiestä ei ole.

– Monilla ihmisillä on tarve toimia tällaisessa verkostossa. Syitä on monia, Auer sanoo.

Isossa ammattiliitossa organisaatio voi olla hierarkkinen ja liiton sisällä alat voivat olla hyvin erilaisia, ja toisistaan erillään. Verkosto kerää näitä ihmisiä yhteen, toisenlaisen toiminnan pariin.

– Ajatuksena tässä on se, että ruohonjuuritasolla eri liittojen ihmisillä ei ole kovinkaan erilaiset intressit, kuin mitä annetaan ymmärtää, Auer sanoo.

Verkostoa kasaan keränneet uskovat, että yhteistyöstä ja siitä että verkosto tuo esiin ongelmia ja ratkaisuehdotuksia, on hyötyä monille aloille.

Auer sanoo, että nykyään ammattiosasto ei aina välttämättä ole hyvä muoto toimia.

– Verkostossa pystymme tekemään helpommin, laajemmin ja nopeammin yhteistyötä, hän sanoo.

Suuri tilaus

Lähiviikot yhteistyöverkosto ahkeroi syyskuun 3. päivän eteen. Se uskoo, että ammattiosastojen ja kansalaisten itsenäiselle joukkovoiman näyttämiselle on nyt suurempi tilaus kuin aikoihin.

Vaikka kiky on solmittu, se ei tarkoita, etteikö hallitukselle olisi vastavoimaa sen harjoittaessa kurjistavaa leikkauspolitiikkaa. Tämä ammattiosastojen ja työpaikkojen ihmisten on Auerin mukaan välttämätöntä näyttää.

Ammattiosastojen tulee ottaa itselleen se asema, joka niille kuuluu itsenäisinä työväen etujen puolustajina,
todetaan verkoston nettisivustolla.

– Vain kaksi päivää kilpailukykysopimuksen allekirjoittamisesta hallitus toi uudet työelämän heikennykset eduskunnalle päätettäväksi. Ne voidaan pysäyttää kansanliikkeellä ja ammattiosastojen voiman näytöllä, Auer sanoo.