Uusia leikkauksia ei tule. Jo päätetyt neljän miljardin säästöt riittävät. Näin vakuuttavat pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) budjettiriihen alla.
Pitää paikkansa siinä mielessä, että VM:n esityksessä ei ole uusia leikkauksia, koska sosiaaliturvan leikkauksista päätettiin jo kevään kehysriihessä. Lapsilisää, kansaneläkettä, työttömyyden perusturvaa ja lähes kaikkia muitakin kansaneläkeindeksiin sidottuja etuisuuksia leikataan 0,85 prosenttia. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto lyhenee 500 päivästä 400:aan. Koulutusleikkaukset jatkuvat.
Kuntavaalit kummittelevat
Miksi ministerit korostavat niin hanakasti juuri sitä, että näiden päälle ei tehdä uusia leikkauksia? Koska ensi vuosi on vaalivuosi. Kuntavaalit pidetään huhtikuussa ja ne ovat vaalikauden tärkein kuumemittari, eivät gallupit. Ennenkin on nähty, että hallituspuolueiden eri suuntiin vievä kuntavaalitulos pilaa hallituksen tunnelman pitkäksi aikaa.
Gallupit kuitenkin kertovat, että hallituspuolue perussuomalaisia odottaa rökäletappio, vaikka sen edellisten vaalien tulos oli eduskuntavaaleihin verrattuna vaatimaton 12,3 prosenttia. Perussuomalaiset sai neljä vuotta sitten 752 uutta valtuutettua, joista suurelle osalle ensi keväänä realisoituu oikeistohallituksessa vaikuttamisen hinta.
Kolmen suunnilleen yhtä suuren puolueen hallituksen elämänlanka on sen varassa, että perussuomalaisten kantti kestää. Nyt se ei ole kestänyt, vaan yli puolet puoluetta äänestäneistä sai tarpeekseen hallituspolitiikasta jo ensimmäisen vuoden aikana. Ensimmäiset merkit myös puolueen eduskuntaryhmän käymistilasta ovat tulleet pintaan.
Uusia leikkauksia ei tule -retoriikalla ensinnäkin hämärretään sitä tosiasiaa, että ensi vuonna niitä tehdään rajusti ja toiseksi yritetään pehmentää perussuomalaisia odottavaa iskua.
Suurleikkaukset vuonna 2018?
Vuoden kuluttua kaikki on todennäköisesti toisin – jos Sipilän hallitus on edelleen pystyssä. Hallitus on asettanut tavoitteekseen velkaantumisen taittumisen tällä vaalikaudella, mutta Petteri Orpon budjettiesityksessä velkaa otetaan ensi vuonna 5,9 miljardia euroa eli enemmän kuin tänä vuonna.
Kuntavaalien jälkeen hallituksella on kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäinen on nostaa kädet pystyyn jo vaalikauden puolivälissä ja myöntää, ettei hallitus pysty noudattamaan omaa ohjelmaansa: velkaantuminen ei taitu eikä edes hidastu.
Toinen on pitää kiinni ohjelmasta. Se tarkoittaa entisten päälle uusia vieläkin kovempia leikkauksia vuoden 2017 budjettiriihessä. Budjetti runnottaisiin ainakin lähelle tasapainoa vuoden 2018 aikana ja sitten keväällä otetaan eduskuntavaaleissa vastaan se, mitä tulee.
Näillä toimilla velkaantuminen ei taitu
On täysin selvää, että nykyisillä toimilla velkaantuminen ei taitu, vaikka Juha Sipilä kuinka yrittää lietsoa positiivista tunnelmaa. Valtiosihteeri Martti Hetemäen budjetin tiedostustilaisuudessa esittelemät käyrättodistavat sen vastaansanomattomasti:
Maailmantalouden kasvuennusteet ovat toistuvasti osoittautuneet ylioptimistisiksi eli vetoapua kansainvälisestä taloudesta ei tule.
Suomen kansantalous ei ole juuri noussut vuonna 2008 koetun romahduksen jälkeen paitsi väliaikaisesti 2010-luvun alussa harjoitetun elvytyspolitiikan aikana.
Työttömyys on tällä vuosikymmenellä lisääntynyt 35 prosenttia ja pitkittynyt keskimäärin 34:stä 54 viikkoon. Työttömyys maksaa nyt kolme miljardia euroa vuodessa enemmän kuin vuonna 2008.
Hetemäen esittelemillä käyrillä julkisyhteisöjen velka, joka ylitti 60 prosentin rajan vuonna 2014, nousee ensi vuosikymmenen puolivälissä 70 prosenttiin.
Mikä on vastuullista?
Keväällä 2015 vasemmistoliiton esittämä velkaelvytys torjuttiin, koska sitä pidettiin vastuuttomana. Ensi vuonna työttömyyden ylläpito maksaa noin kuusi miljardia euroa, joka katetaan käytännössä kokonaan uutta velkaa ottamalla.
Tämä on keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten käsitys siitä, mikä on vastuullista.
lehti 