Hallitus aikoo kiristää tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien työntekijöiden työtahtia alentamalla henkilöstömitoitusta. Hoitajat joutuvat hoitamaan yhä useampaa heikossa kunnossa olevaa vanhusta.
Vielä elokuussa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini uhosi ottavansa ”ainakin hoitajamitoituksen esiin, jos hallitus aikoo perua päivähoitomaksujen korotuksen”.
Päivähoitomaksujen korotukset peruttiin, mutta vanhusten hoitoa heikennetään. Tätäkö Soini tarkoittikin elokuussa?
Jos vähimmäismitoitusta alennetaan, oikeus hyvään hoitoon ei toteudu.
Heikennys syö hoidon laatua
Hallitus aikoo toteuttaa hoitohenkilökunnan vähentämisen kiristämällä vähimmäismitoitusta 0,5 työntekijästä per vanhus 0,4:ään. Tavoitteena on säästää ensi vuonna 25 miljoonaa euroa. Lisäksi muut vanhuspalveluihin kohdistettavat säästöt ovat saman verran.
Valvira torppasikin lausunnossaan mitoituksen kiristyksen: jos vähimmäismitoitusta alennetaan, oikeus hyvään hoitoon ei toteudu.
Viimeksi hoitajamitoituksesta käytiin laaja keskustelu vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä. Kataisen hallitus lupasi, että mikäli vanhusten hoivahenkilöstön mitoituksessa ilmenee huomautettavaa, mitoitus nostetaan 0,7:ään. Ydin oli, että jos hoitajaa kohden on enemmän kuin yksi vanhus, lakiin kirjataan hoitajamitoitus.
Vuoden 2014 jälkeen tehdyssä selvityksessä kunnista löytyi tällaisia vanhusten hoivapaikkoja, joissa mitoitus jäi alle 0,5:n. Tämähän oli itsestään selvä asia jo lupausta tehtäessä.
Paineet siirrettiin tulevaisuuteen vanhuspalvelulain käsittelystä. Ja lupaus unohdettiin.
Kuka haluaa enää hoitaa vanhuksia?
Julkisuudessa on keskusteltu vanhusten hoivan tilasta. Henkilökuntaa on jo nykyisin liian vähän. Ulkoilun puuttuminen, riittävän ravinnon ja syömisen hoitaminen, vessassa käynnit ja muut arjen asiat ovat puhuttaneet, koska kaikissa näissä ilmaantuu aika ajoin ongelmia.
Samaan aikaan kasvaa myös huoli siitä, kuka hoitaa vanhuksia tulevaisuudessa. Kenen nuoren kantti kestää hakeutua alalle, jossa ei taata edellytyksiä hyvälle työn tekemiselle? Hoiva-alaa pidetään perinteisesti kutsumusalana, johon kuuluu myös vahva eettinen vastuu hyvästä hoidosta ja hoivasta.
Hallituksen linjaus alentaa hoitajamitoitusta syö hyvän vanhusten hoivan edellytyksiä. Vanhukset kokevat turvallisuuden ja avun saannin varmuuden tärkeäksi myös laitoshoidossa.
Tämän takaamiseksi tarvitaan tarpeeksi hoitohenkilökuntaa. Heidänkin jaksamisestaan tulee pitää huolta.
Kotihoitoa kyllä, mutta ei vanhainkotien kustannuksella
Kotihoidon lisääminen on vahva vanhustenpalvelulaissa määritelty tavoite. Säännöllisen ja suunnitellun kotihoidon asiakkaita oli viime vuoden marraskuussa lähes 73 300. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan entistä heikkokuntoisemmat ikäihmiset asuvat nykyisin kotona kotihoidon palvelujen turvin.
Hyvässä kunnossa olevat vanhukset eivät edes saa paikkaa. Kotihoidon lisääntymisen myötä vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa on entistä heikommassa kunnossa olevia vanhuksia.
Suuri osa heistä on muistisairaita, jotka tarvitsevat kaikissa päivittäisissä toimissaan apua.
Hallitus putsaa kätensä arjesta, vastuu kunnille
Hallitus on luvannut kompensoida kiky-sopimuksen aiheuttamat menetykset kunnille. Se siirtääkin nyt ovelasti vastuuta ja paineita kunnille leikkaamalla hoivamitoitusta. Kunnissa päätetään omien hoivapaikkojen mitoituksesta.
Talouspaineiden kurimuksessa olevissa kunnissa tyydytään väistämättä minimityöntekijämäärään. Hoivan tarve ei kuitenkaan vähene vanhainkodeissa tai palveluasumisessa, koska kotihoidon tehostuessa vanhukset ovat entistäkin huonokuntoisempia.
Mitoitus koskee myös yksityisiä hoivapaikkoja. Tulostavoitteella toimivat yksityiset hoivapalvelut täyttävät lakisääteiset velvoitteet, mutta tuskinpa ovat valmiita tinkimään tuloksestaan vanhusten hyvinvoinnin hyväksi.