Itä-Aleppon koulut oli tarkoitus avata lauantaina uutta kouluvuotta varten, mutta koska kaupunkiin kohdistuu yhä raivokas hyökkäys, koulut pysyvät suljettuina, kertoo Pelastakaa Lapset. Itä-Aleppossa arvioidaan olevan lähes 100 000 kouluikäistä eli 5–17-vuotiasta lasta.
Pelastakaa Lapset tukee 13:a koulua kaupungissa. Näistä kahdeksan on maan alla. Järjestöstä kerrotaan, että koulut ovat muuttaneet kahden viime vuoden aikana kellaritiloihin suojellakseen lapsia kranaateilta, ilmaiskuilta, tykistötulelta ja tynnyripommeilta, joita säännöllisesti osuu siviilialueille.
Viime viikkoina on käytetty bunkkeripommeja, jotka kaivautuvat neljästä viiteen metriin maan alle, jossa ne sitten räjähtävät. Kellarikoulutkaan eivät ole enää turvassa.
”Kauhua ja paniikkia”
Itäaleppolaisen koulun rehtori Omar kertoo järjestön tiedotteessa, että vanhemmat eivät uskalla lähettää lapsiaan kouluun, koska vaara on kaikkialla.
– Oppilaat myös kärsivät erilaisista vaivoista. Jotkut pystyvät hädin tuskin kävelemään, he raahaavat itseään eteenpäin. Tällaisessa kunnossa he eivät pysty keskittymään oppimiseen ja opiskeluun.
Rehtorin mukaan pelkästään bunkkeripommien ääni on karmaiseva, ja se luo kauhua ja paniikkia, jota ei voi verrata mihinkään muuhun.
– Tuhovoima on valtava. Se tuhoaa suojat, kellarit ja rakennukset kokonaan, mitään ei jää jäljelle.
Bunkkeripommit tunnetaan myös maanjäristyspommeina, jotka on suunniteltu tuhoamaan sotilasrakennelmia ja räjähtämään viiveellä, jolloin niiden aiheuttama valtava maanalainen räjähdys saa aikaan kraatterin. Niillä on tuhoisa vaikutus siviilialueisiin: ne tappavat ja vammauttavat kellariin suojaan hakeutuneita ihmisiä. Niiden käyttö Aleppossa on mahdollinen sotarikos.
”Istumme lattialla ja pelkäämme”
Viime viikolla Itä-Aleppossa on kuollut tai vammautunut Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan yli 300 lasta.
12-vuotias Amjad kertoo järjestön tiedotteessa että lapset eivät mene kouluun, koska lentokoneet pommittavat paikkoja, joihin ihmisiä kokoontuu.
– Kun kone lähestyy, istumme lattialla ja pelkäämme, mitä päällemme voi tippua. Yksi ystävistäni kuoli pommituksissa – hän oli paras ystäväni. Pidän koulunkäynnistä ja opiskelusta ja haluaisin isona rakennusinsinööriksi, jotta voisin rakentaa uudelleen tuhoutuneet talot.
Jo ennen viimeaikaisia tapahtumia viralliset oppilasmäärät ovat laskeneet jopa kuuteen prosenttiin. Pakolaisuuden, konfliktien ja köyhyyden vuoksi monet lapset ovat lopettaneet koulun tai käyvät siellä vain ajoittain. Vanhemmat eivät myöskään uskalla lähettää lapsiaan kouluun, koska pelkäävät näiden olevan vaarassa.
Kolmena viime kuukautena seitsemän henkilökunnan jäsentä ja viisi oppilasta on kuollut Pelastakaa Lasten kouluissa Itä-Aleppossa.
Mahdollinen sotarikos
Pelastakaa Lapset -järjestön Luoteis-Syyrian maajohtaja Nick Finney kertoo, että tällä hetkellä on tavallisempaa nähdä lapsia vedettävän raunioista tai hoidettavan sairaalan lattialla kuin istuvan pulpetin ääressä.
– Lapsilla on oikeus leikkiä, oppia ja olla lapsia. Bunkkeripommien takia meillä ei ole mitään paikkaa, jossa voisimme pitää lapset suojassa. Mielestämme niiden käyttöä tulisikin tutkia mahdollisena sotarikoksena.
– Perheet taistelevat selviytyäkseen, ja uuden kouluvuoden aloitus menee ohitse huomaamatta. Syyrian lapset ovat maksaneet kovan hinnan konfliktista, joka ei ole heidän syytään. Tämä kauhistuttava väkivalta loppuu kyllä aikanaan, mutta selviytyneiden on hyvin vaikea saada takaisin menettämiään kouluvuosiaan ja rakentaa elämänsä uudelleen.
Järjestö vaatii pikaista tulitaukosopimusta, joka lopettaa mielivaltaiset siviileihin kohdistuvat hyökkäykset. Sen mukaan konfliktin kaikkien osapuolten tulisi lopettaa raskaiden räjähtävien aseiden käyttö asutuilla alueilla.
Pelastakaa Lapset vaatii myös, että viime viikolla YK:n/SARCin avustussaattueeseen kohdistunut tappava isku ja Aleppossa tapahtuneet kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön rikkomukset tutkitaan kansainvälisin ja puolueettomin voimin.
uutiskirje 
