Kolmen suomalaisen ammattiliiton mukaan terästeollisuus on monella tapaa uhattuna EU:ssa. EU:n ulkopuolisten maiden harjoittama polkumyynti, kielletyt valtionavut, erot ilmastopolitiikassa ja valtava ylikapasiteetti ovat johtaneet tilanteeseen, jossa EU:n on toimittava, suomalaiset terästeollisuuden ammattiliitot vaativat.
Metalliliiton, Pron ja Insinööriliiton mielestä myös EU-alueen alhaiset tutkimuspanostukset ovat väärä viesti, jos terästeollisuus halutaan säilyttää Euroopassa.
Eurooppalaiset ammattiliitot järjestävät tiistaina 9.11. industriAll Europen johdolla Brysselissä eurooppalaisen toimintapäivän terästeollisuuden turvallisten ja taattujen työpaikkojen puolesta. Mielenosoitukseen odotetaan yli kymmentä tuhatta terästeollisuuden työntekijää.
IndustriAll European Trade Unionissa on 189 jäsenliittoa 38 maasta. Ne edustavat noin seitsemää miljoonaa teollisuuden työntekijää. Terästeollisuus on tärkeä työllistäjä ja innovaatioiden lähde. EU:n alueella ala työllistää 330 000 ihmistä, joista Suomessa noin 8 000.
Kohtalonkysymys monille aloille
– Koko eurooppalainen teollisuus kärsii, jos terästeollisuuden toimintaedellytyksiä ei turvata, sanoo Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Laadukkaan ja kilpailukykyisen teräksen saatavuus on kohtalonkysymys suurelle osalle tärkeimmistä teollisuuden aloista, kuten auto-, laivanrakennus-, elektroniikka-, koneenrakennus- ja sähkötekniselle teollisuudelle.
– Näiden alojen kilpailukyvylle, tuotannon joustavuudelle ja työllisyydelle on tärkeää, että käytetty teräs on laadukkaasta ja lähellä tuotettua, jatkaa puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.
EU pyrkii nostamaan valmistavan teollisuuden osuuden 15 prosentista 20 prosenttiin. Terästeollisuuden liittojen puheenjohtajat kannattavat Euroopan uudelleenteollistamista. Onnistuminen siinä on vaikeaa, jos EU on teräksen ja muiden strategisten raaka-aineiden osalta tuonnin varassa.
EU:n uudelleenteollistuminen nojaa vahvasti uuteen ympäristö- ja ilmastoystävällisempään tuotantoon, tuotantoprosesseihin sekä innovaatioihin.
– Tämä strategia vaarantuu, jos EU:n terästuotanto supistuu rajusti, eikä se siten voisi enää osaltaan tukea uusien tuotteiden syntymistä, toteaa puheenjohtaja Samu Salo Insinööriliitosta.
Yhteisiä sääntöjä noudatettava
EU:n teollisuus on vastannut suurimmasta osasta maailman innovaatioista, jotka liittyvät terästeollisuuden ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen sekä energia- ja resurssitehokkuuteen. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomen terästeollisuus lukeutuu ammattiliittojen mukaan maailman ympäristöystävällisimpiin.
Suomalaisten liittopuheenjohtajien mielestä on vaadittava yhteisten sääntöjen noudattamista ja luotava joustavampia mahdollisuuksia pelisääntörikkomuksiin puuttumiseksi.
Suomalaisen terästeollisuuden kannalta olisi hyväksi, jos maailmanmarkkinoilla myytävältä teräkseltä vaadittaisiin myös ympäristön, ilmaston, henkilöstön hyvinvoinnin sekä tulevaisuuden kannalta kestävää tuotantoa.
Liitoissa uskotaan, että reilussa kansainvälisessä kilpailussa suomalainen terästeollisuus pärjää varmasti. Jos kaupan esteistä, polkumyynnistä sekä liian väljästä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta päästään eroon kilpailijamaissa, on Suomi erittäin kilpailukykyinen paikka, jossa työpaikat säilyvät ja jonne yritykset haluavat investoida.
Suomen hallitusta liitot vaativat olemaan aktiivinen Euroopan unionissa ja varmistamaan, että terästeollisuuden polkumyynti ei uhkaa eurooppalaista ja kotimaista terästuotantoa.