Suomen uutta, tupojen jälkeistä työmarkkinamallia väännetään vaivalloisesti, eikä edes tavoitteista vallitse selvyyttä. Valmista pitäisi syntyä ensi huhtikuun alkuun mennessä, jolloin ensimmäiset teollisuusliitot käynnistelevät seuraavaa työmarkkinakierrosta.
– Ei ole mikään katastrofi, jos seuraava kierros käydään normaalina liittokierroksena, rauhoittaa SAK:laisen Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Kiistanalaisena tavoitteena on malli, jossa työmarkkinakierrosten yleinen palkankorotuslinja perustuisi kansainväliselle kilpailulle avoimen vientiteollisuuden palkankorotusvara perusteella. Yksityiset ja julkiset palvelualat suhtautuvat tavoitteeseen karsaasti. Reunaehtoja on runsaasti.
Uutta työmarkkinamallia rakennetaan kaksilla raiteilla. Vientiteollisuuden työnantajaliitot ja ammattiliitot rakentelevat vientivetoista mallia. Sen ohella palkansaajakeskusjärjestöissä suunnitellaan uutta työmarkkinamallia kaikkien jäsenliittojen kesken järjestöjen hallituksissa.
Teollisuuden työmarkkinamallia valmistelevat työnantajajärjestöistä Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus. Työtekijäpuolella mukana ovat Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto, Team SAK:sta, Ammattiliitto Pro STTK:sta sekä Akavasta Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan Insinööriliitto ja Tekniikan akateemiset.
Työmarkkinoilla iso muutos
Teknologiteollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan Suomen työmarkkinajärjestelmässä on menossa iso muutos.
– Keskitetyt tuloratkaisut on haudattu, eikä niihin ole paluuta. Nyt vientiliitot katsovat pystymmekö me ottamaan vastuuta omalta osaltamme.
Inkeroinen ei usko uuden mallin syntyvän keskusjärjestöjen voimin.
– Keskusjärjestöthän ovat neuvotelleet Suomen mallista kilpailukykysopimuksen yhteydessä jo kahteen kertaan, mutta ilman tuloksia.
Inkeroisen mukaan vientiliittojen tavoitteena on yhteinen näkemys työmarkkinamallista, joka huomioi vientiteollisuuden kilpailukyvyn. Hän toivoo, että muut työmarkkinoiden toimijat ottaisivat huomioon vientiteollisuuden näkemykset.
– Kustannuspuolella vientiteollisuutta yhdistävä tekijä on kilpailukyky. Kannattaa katsoa pystytäänkö kustannusvaikutusten määrittelyssä toimimaan laajemmin kuin pelkästään yhden sopimuspöydän puitteissa. Se olisi aivan toinen malli kuin liittokierros.
”Tahtotila olemassa”
Teollisuuden järjestöjen ohjausryhmässä toimiva Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen neuvoo vaihtamaan juttua kirjoitettaessa tavoiteltavan mallin nimen.
– Taustaryhmässä me emme puhu Suomen mallista vaan Uudesta työmarkkinamallista.
Malinen suhtautuu toiveikkaasta siihen, että tulosta syntyy kevääseen mennessä.
– Tai sanotaan näin, että ainakin tahtotila on olemassa.
Hän korostaa, ettei Suomen työmarkkinamallista voi päättää pelkästään teollisuuden järjestöjen kesken.
– Sellainen ei onnistu, että vientiteollisuuden palkansaaja- ja työnantajajärjestöt asettaisivat tavoitteet ja muut seuraisivat. Ketään ei voi pakottaa tekemään sopimusta.
Malisen mielestä työmarkkinakierrosten palkankorotusvara voisi perustua asiantuntija-arvioihin kansantalouden kantokyvystä kullakin sopimuskierroksella.
– Keskustelussa ovat olleet esillä mm. Palkansaajien tutkimuslaitos ja Etla, Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Tukuseto (Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta, entinen Tuposeto).
– Vaihtoehtoja on useita, mutta sen pitää jollakin tavalla olla työmarkkinaosapuolista riippumaton taho.
Tupojen tasa-arvoerät eivät Malisen mukaan siirry historiaan uudessakaan työmarkkinamallissa.
– Miesten ja naisten perusteeton palkkaero on olemassa. Kyllä tähän pitää pystyä vaikuttamaan.
”Aivan mahdotonta”
Opettajien ammattijärjestöjen ja Akavan neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo suoraan pitävänsä täysin mahdottomana mallia, jossa kaikkien alojen palkat riippuisivat vientiteollisuuden sopimuksista.
– Suomeen ei tule ikinä sellaista. Me emme luovuta sopimusoikeuksiamme kenellekään.
Luukkainen on tuohtunut siitäkin, että vientiteollisuuden järjestöt rakentavat keskenään Suomeen työmarkkinamallia.
– Eihän se niin onnistu, että asianosaisia ei pyydetä edes neuvotteluihin. Eikä siellä ole olleet myöskään kuntatyönantajat eivätkä yksityisen sektorin palvelutyönantajat, palkansaajajärjestöistä puhumattakaan.
Luukkaisen mukaan kaavaillun kaltaista työmarkkinamallia ei voi tehdä muuten kuin lainsäädännöllä. Eikä Luukkainen usko, että hallitus ryhtyisi hevin laatimaan uusia pakkolakeja työmarkkinoille.
Jyrkästä tyrmäyksestä huolimatta Luukkainen kannattaa työmarkkinajärjestelmän kehittämistä.
– Meillä on tietenkin halu keskustella ja neuvotella työmarkkinamallien peruselementeistä ja reunaehdoista sekä esimerkiksi Palkan muodostuksen malleista.
Kuka sitoutuu mihinkin?
Metalliliiton liittosihteerin Turja Lehtosen mukaan työmarkkinamallia rakennetaan kilpailukykysopimuksen kirjauksen pohjalta. Ongelmana on kuitenkin, ettei työnantajien EK:lla ole neuvotteluvaltuuksia. Ja EK kuuluu kikyn allekirjoittajajärjestöihin.
– Kenen kanssa tässä nyt sitten oikein pitäisi neuvotella, kun EK ei neuvottele sopimusasioista.
SAK:ssa uuta työmarkkinamallia valmistellaan Lehtosen mukaan kaikkien liittojen kanssa ja asioista päätetään keskusjärjestön hallituksessa. Samalla kuitenkin käydään neuvotteluja teollisuusalojen kesken.
– SAK on koordinaatiopiste, jossa myös vientiteollisuuden neuvotteluja asioita käsitellään.
Metalliliiton puheenjohtajan Aallon mukaan uuden työmarkkinamallin ongelma on sitoutuminen.
– Pelkkä vientiteollisuuden sopimus sitouta muita sektoreita, ei sen paremmin palkansaaja- kuin työnantajapuoleltakaan.
Aallon mielestä sellaista työmarkkinamallia ei kannata rakentaa, johon eivät kaikki sitoudu.
– Jos halutaan, että tavoitteisiin sitoutuvat muutkin kuin vientiteollisuuden liitot, niin tavoitteet pitää asettaa keskusjärjestöissä. Samoin niissä tarkastellaan neuvottelujen lopputulosta.
Aallon mukaan sopimuskierrosten marssijärjestystä ei ole ajateltu vielä loppuun asti. Hänen mielestään se voisi SAK:ssa mennä esimerkiksi niin, että keskusjärjestössä asetetaan yhdessä tavoitteet, joiden pohjalta neuvottelukierroksen avaavat teollisuusliitot neuvottelevat.
uutiskirje 
