Onko vastuullista politiikkaa ottaa kuusi miljardia euroa lisää syömävelkaa, mutta vastuutonta ottaa 6,6 miljardia talouden elvyttämiseen? Tällainen kysymys nousi vääjäämättä pintaan, kun seurasi keskiviikkona eduskunnassa käytyä keskustelua opposition varjobudjeteista.
Hallitus ottaa ensi vuoden budjettiesityksessä lisää velkaa kuusi miljardia euroa, josta merkittävä osa menee pelkkään työttömyyden ylläpitämiseen. Silti se paheksuu opposition esityksien lisäävän velkaa.
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa pysyvien tulojen ja menojen suhde on sama kuin hallituksen talousarviossa. Lisäksi vasemmistoliitto esittää määräaikaisia kysyntää lisääviä, talouskasvua vauhdittavia ja työllisyyttä kohentavia toimia, joiden yhteissumma olisi noin 600 miljoonaa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Tähän summaan sisältyy alennettujen alv-kantojen lasku sekä homekoulujen korjaamiseen suunnattu investointipaketti.
”Ongelmat eivät johdu liian hyvistä palkoista”
– Vasemmistoliiton budjetti on hyvin yksityiskohtainen, ihailtavankin yksityiskohtainen, mutta sen perusongelma on se, että te lisäisitte velkaa ja tekisitte hyviä asioita tällä velkaantumisella, ja minä en siihen usko, tyrmäsi valtiovarainministeri Petteri Orpo.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vastasi puolueen esittämien toimenpiteiden idean olevan saada aikaiseksi ”kasvua ja työllisyyttä välittömästi, koska me tiedämme, että se on ainoa keino pitkällä tähtäimellä saada julkistalous tasapainoon ja myöskin velkaantumispaine vähenemään”.
– Me emme vasemmistoliitossa usko siihen, että Suomen taloudelliset ongelmat johtuisivat siitä, että meillä on liian hyvät palkat tai liian hyvät työehdot tässä maassa, niin kuin hallitus nähtävästi uskoo, Andersson sanoi.
Ensin veroale, sitten lisäleikkaukset?
Paavo Arhinmäki viittasi eduskunnan tietopalvelun laskelmiin, joiden mukaan hallitus alentaa kaikkein eniten kaikkein suurituloisimpien verotusta. Sekä prosentuaalisesti että euromääräisesti kaikkein eniten hallituksen politiikasta hyötyvät yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavat.
– Samaan aikaan, kun te käytätte varoja näihin veronalennuksiin kaikkein suurituloisimmille, velka kasvaa entisestään, vaikka te pelottelette täällä velan kasvulla. Tämä ei ole oikein – ja lisää on tulossa. Pääministerin haastattelutunnilla pääministeri Sipilä sanoi, että aikataulusyistä kehysriihi siirtyy kuntavaalien jälkeen. Samaa sanoi Ykkösaamussa valtiovarainministeri Orpo. Teiltä tulee mittavat lisäleikkaukset heti kuntavaalien jälkeen näiden veroalejen takia.
Orpo vastasi, että uudistuksia pitää viedä eteenpäin ”ja keväällä on se paikka, jossa meidän täytyy katsoa, täytyykö meidän tehdä vielä enemmän”.
– Ja silloinkin, edustaja Arhinmäki, ensisijaisia ovat uudet rakenteelliset kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet, eivät leikkaukset, koska se leikkausten tie, mitä tekin olitte tekemässä viime hallituksessa, se ei johda mihinkään, se ei muuta yhtään rakennetta.
Orpon mukaan tiukasta finanssipolitiikasta, neljän miljardin säästöohjelmasta, kuitenkin pidetään kiinni.
– Meidän on pakko tehdä se, koska se velkaantumisen määrä on niin suuri. Jos me helpottaisimme siitä, jos me peruisimme niitä säästöjä, niin kuin täällä oppositio edustaa, niin se velkaantumisen kasvu olisi vielä rajumpaa, ja sen tien päässä on se, että meillä ei ole palveluja eikä tulonsiirtoja eikä hyvinvointiyhteiskuntaa.
Leikkauksia ja lisää velkaa
– Rehellistä puhetta ministeri Orpolta, kun hän sanoi, että leikkausten tie ei johda mihinkään, vastasi Arhinmäki.
– Ja sen näkee ensi vuoden budjetissa. Te leikkaatte lääkekorvauksia, te leikkaatte opintotukea, te leikkaatte eläkkeitä, työttömyysturvaa, palveluita, lista on loputon. Ja mikä on sen tulos? Sen tulos on se, että Suomen velkaantuminen kasvaa. Te otatte ensi vuonna enemmän velkaa kuin tänä vuonna.
Myös Hanna Sarkkinen sanoi hallituksen tekevän ennennäkemättömiä leikkauksia pienituloisille ja ottavan samaan aikaan lisää valtionvelkaa.
– Tämä on fakta. Lisää velkaa ensi vuonna 6 miljardia euroa, oho.
– Toisin kuin hallitus, me emme leikkaa vanhustenhoivasta, opintotuesta, eläkkeistä, lääkekorvauksista, emmekä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Nämä epäinhimilliset leikkaukset voidaan jättää tekemättä, kun perutaan hallituksen kaavailemat hyvätuloisille suunnattavat veronkevennykset ja yhtenäistetään verotusta, Sarkkinen sanoi.
Erityisesti hän ihmetteli keskustaa, joka leikkaa nyt samoista kohteista, joihin se aiemmin omassa vaihtoehtobudjetissaan esitti lisärahaa.
Palkattomia töitä enemmän
Matti Semi piti hyvänä tavoitteena nostaa työllisyysaste 72:een. Vasemmistoliitto haluaa vaikuttaa tähän omassa varjobudjetissaan niin, että palkkatukityöllisyysmäärärahoja lisätään 50 miljoonalla.
– Kun katsoo hallituksen aikaansaannoksia, mitenkä palkkatukirahoja on vähennetty, niin sen seurauksena meillä on 15 000 vähemmän palkkatukityöllisyystyöpaikkoja ollut ja sen sijaan tämmöisiä palkattomia työsuhteita on tullut noin 10 000 lisää. Niitä tällä hetkellä on noin 35 000, jotka eivät saa palkkaa, Semi sanoi.
– He ovat joko jossakin työkokeilussa tai työharjoittelussa, jossakin semmoisessa vastaavassa. He tekevät ilman palkkaa töitä. Eikö olisi paljon inhimillisempää antaa heille mahdollisuus palkkatyöllä ansaita elantonsa ja lisätä palkkatukityöllisyysmäärärahoja, jotta saadaan hoidettua nämä asiat kuntoon? hän kysyi.