Suomalaiset eivät aio lähitulevaisuudessa hankkia sähköautoja, osoittaa Tampereen yliopiston tekemä kysely. Kysely on osa EL-TRAN-tutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suomalaisesta sähköjärjestelmästä voitaisiin kehittää ilmastoneutraalimpi ja resurssitehokkaampi ja millaisia politiikkaongelmia asiaan liittyy.
Valtioneuvosto valmistelee Suomen uutta energia- ja ilmastostrategiaa, jossa sähköautot ovat yksi keino vähentää henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköautojen määrän tulisi kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, jotta tavoiteltuihin päästövähennyksiin päästäisiin.
Liikenne- ja viestintäministeriön perusennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi noin 120 000 sähköautoa. Tavoite on kaukana. Kuluvan vuoden syyskuussa Suomessa oli 774 täyssähköautoa ja 1 933 ladattavaa hybridiautoa. Tällä hetkellä sähköautoja ennakoidaan rekisteröitävän vuodessa noin 1 350 kappaletta. Kansainvälisessä vertailussa Tampereen yliopisto pitää Suomea sähköautoilun kehitysmaana.
Kaksi kolmesta ei aio hankkia ollenkaan
Nopeaa muutosta ei ole näköpiisissä. EL-TRAN-konsortion kyselyssä aikeista hankkia sähköauto tai verkosta ladattava hybridi seuraavan vuoden aikana myönteisesti vastanneita oli 0,2 prosenttia vastaajista. Otoksen koko oli 4 000 henkeä, joista joka kolmas vastasi.
1–3 vuoden aikana sähköauton tai ladattavan hybridin aikoo ostaa 2 prosenttia vastaajista ja 6–10 vuoden aikana 22 prosenttia. Kaksi kolmasosaa (68 %) ei aio hankkia lainkaan sähköautoa.
Erityisen nihkeästi hankintaan suhtautuvat naiset.
Sähköauto kiinnostaa eniten suurehkoissa ja suurissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa ja niissä keskustoissa asuvien keskuudessa.
Suurin este hankinnalle on kyselyn mukaan hinta. Sähköautojen merkittävä yleistyminen Suomessa edellyttääkin valtiovallalta merkittäviä kannustimia ja useiden jarruttavien taloudellisten, veroteknisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden purkamista.
– Sähköautojen yleistyminen vaatii taloudellisten kannustimien rinnalle myös kuluttajien tietotason nostamista sähköautoilun positiivisista yhteiskunnallisista vaikutuksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, ilman laatuun ja liikenteen meluun, toteaa professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.
lehti 