Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon on voittanut Hanna Weselius, 44, romaanilla Alma! (WSOY). Palkintosumma on 15 000 euroa.
Vuoden paras esikoisteos palkittiin nyt 22. kerran. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto jatkaa vuosina 1964 – 1994 myönnetyn J.H. Erkon esikoiskirjapalkinnon perinnettä.
Helsinkiläinen Hanna Weselius on syntynyt 1972 Kajaanissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja työskentelee valokuvataiteen yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa.
Hanna Weseliuksen omintakeinen ääni on arvokas lisä uudistuvaan kirjallisuuteemme. - Antti Majander
Weselius on aikaisemmin palkittu Gummeruksen ja Nuoren Voiman Liiton runokilpailussa sekä Martti Joenpolvi -novellikilpailussa. Alma!:n käsikirjoitus voitti Kirjan vuosi 2015 -kirjoituskilpailun.
Puhuessamme yhdestä,
puhumme kaikista
Weseliuksen romaani nimihenkilö on säveltäjä Gustav Mahlerin nuori vaimo viime vuosisadan alun Wienissä. Toinen keskushenkilö on kuvataiteilija Aino, kahden tyttären yksinhuoltaja tämän päivän Suomessa. Lisäksi romaanin nykyajassa tavataan muun muassa Ainon perheasioita hoitava lakimies – nainen hänkin.
Aikatasot näyttävät, että maailma on muuttunut, mutta naisiin kohdistuva raivo pysyy. Etenkin sosiaalisessa mediassa naisviha ryöpsähtää mittoihin, joissa solvaaja unohtaa paitsi kohteen myös oman ihmisyytensä.
Niinpä huutomerkki Weseliuksen romaanin nimessä on paikallaan. Se kuvaa myös sitä raivoa, jolla tämän päivän nainen puhuttelee Alma Mahleria.
Palkintoraadin puheenjohtajana toiminut Antti Majander kirjoitti arviossaan:
”Silti naiseus ei ole hänen teoksensa aihe. Sen aihe on se, että puhuessamme yhdestä ihmisestä puhumme aina kaikista ihmistä.”
Raati kuvailee lausunnossaan Weseliuksen romaania kyynisyydestä ja ironiasta tyystin vapaaksi.
”Idealistinen kirja maalaa eteemme sen, minkä pitäisi olla itsestään selvää ja mukana käytöksessämme aina: puhuessamme yhdestä ihmisestä – vaikkapa hänestä, jonka surkea pakolaispaatti vajoaa juuri Välimereen – puhumme aina kaikista ihmisistä.”
Runsas ja hieno esikoisvuosi
Palkintoraadin tietoon tuli määräaikaan mennessä runsaat 70 suomeksi kirjoitettua esikoisteosta. Raati luonnehtii esikoisvuotta runsaaksi, monipuoliseksi, jopa loistavaksi.
Raati kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, etteivät isot kustantamot julkaisseet ainuttakaan esikoisrunokokoelmaa.
”Aloite lajin jatkuvuudesta näyttää tällä hetkellä olevan yksinomaan pienten kutsumuksellisten toimijoiden varassa. Herää kysymys, onko isoilla kustantamoilla todella aikomus luopua runouden julkaisemisesta? Voiko sellaiseen todella olla tahtoa ja varaa?”
Finaaliin valitun kymmenikön – seitsemän romaania, kaksi runoteosta, yksi novellikokoelma – ulkopuolelle jäi monta debyyttiä, jotka jonakin toisena vuonna olisivat voineet nousta lähelle kärkeä.
Myönteinen ongelma jatkui kisan loppumetreille: kahden teoksen välillä suoritettiin suljettu lippuäänestys, joka päättyi tasan. Puheenjohtajan ääni ratkaisi.
Täpärästi kakkoseksi jäi Johannes Ekholmin Rakkaus niinku (Otava). Teos perustuu pelkkään dialogiin ja jättää lukijalle kosolti tulkinnan varaa.
Kolmanneksi nousi Minna Rytisalon Lempi (Gummerus). Raati antoi erikoismaininnat myös Aura Nurmen runokokoelmalle Villieläimiä (Kolera) sekä Jan Forsströmin novellikokoelmalle Eurooppalaisia rakastajia (Teos).
Kansan Uutisten 30. joulukuuta ilmestyvässä vuosilehdessä julkaistaan Hanna Weseliuksen haastattelu.
uutiskirje 