Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen arvostelee tiukin sanoin EU:n ilmastopolitiikkaa.
– EU:n on lakattava vesittämästä omilla toimillaan sitä ilmastopolitiikkaa, mihin Pariisiin sopimuksessa on sitouduttu, hän sanoi lauantaina vasemmistoliiton puoluevaltuustossa Helsingissä.
Hänestä ainoa vaihtoehto on tiukka ja kunnianhimoinen linja.
– EU:n ja Suomen on lakattava kitisemästä, että ei pysty, ei kykene.
– Toimet vesittyvät neuvotteluissa kuitenkin, hän perusteli.
– EU:n ja Suomen on lakattava kitisemästä, että ei pysty, ei kykene. Jos tavoitteet ovat alhaalla, ovat tuloksetkin surkeat, Kyllönen sanoi.
Mallia Kaliforniasta
Kyllönen korostaa, että Pariisin ilmastosopimuksen linjaamien tavoitteiden ja liikenteen dekarbonisaation konkreettisten toimien pitäisi olla läpileikkaava teema kaikessa EU:n liikennepolitiikassa tällä hetkellä.
– Mutta käytännössä oikeistopuolueet jarruttavat kaikkia konkreettisia toimia, hän sanoi.
– Ajatusmaailma muuttuu lopulta todella hitaasti, muutoksen tarvetta ei ehkä sittenkään hyväksytä. Raha on se mikä ratkaisee.
Kyllönen toivoo Suomen ottavan mallia Puolan kaltaisten maiden sijaan esimerkiksi Yhdysvaltain Kalifornian osavaltiosta.
– Arnold Schwarzeneggerille naurettiin, kun hän nousi Kalifornian kuvernööriksi, mutta hänen aikanaan osavaltioon on kuitenkin säädetty tiukimmat ympäristölait ja ajettu fossiilisia tukia alas, hän muistutti.
– Samaan aikaa alueen talous on kohentunut 12,4 prosenttia eli siinä se vastaus sille vikinälle, että ympäristötoimet ja tiukat säännöt ajaisivat talouden ja työllisyyden kurjimukseen.
Kattavat kriteerit
Puheessaan Kyllönen sivusi myös ajankohtaista keskustelua biotaloudesta ja biomassan mahdollisista kestävyyskriteereistä.
– Kestävyyskriteerit ovat mainio asia, oli kyse sitten polttoaineista tai biomassasta. Yksityiskohtien viilaaminen tuottaa tietysti tuskaa sekä teollisuudelle että poliitikoille, mutta yhtä mieltä voidaan varmaan olla hyvästä tavoitteesta: varmistua siitä, että käyttämämme energianlähteet ovat pitkällä tähtäimellä maapallomme elämän kannalta kestäviä, hän sanoi.
– Samaa mieltä ollaan yleensä myös siitä, että kriteerien pitäisi olla mahdollisimman laajasti kattavat, harmonisoidut ja sitovat, jotta tasapuolisuus on turvattu.
Törkeää hyväksikäyttöä
Hän paheksui sitä, että samaan aikaan, kun EU:n sisällä tehdään tarkkoja linjauksia raaka-aineiden kestävyydestä, käyttävät eurooppalaiset yhtiöt hyväkseen heikompaa säätelyä muualla.
– Kun kehittyneissä maissa ei enää ole markkinoita korkearikkiselle dieselille, mitä tekevät yhtiöt: maksimoivat voittonsa sekoittamalla halpaa rikkipitoista dieseliä vietäväksi Afrikkaan, Kyllönen sanoi ja muistutti viimeaikaisissa kansalaisjärjestöjen raporteissa paljastuneen, että useat eurooppalaiset öljynvälitysyhtiöt käyttävät hyväkseen Afrikan maiden heikompaa säätelyä ja vievät sinne dieseliä, jonka rikkipitoisuus voi olla jopa satoja kertoja eurooppalaisia normeja korkeampaa.
– Polttoainelaatujen sekoittaminen ei sinänsä ole laitonta, mutta vastuutonta se on. Yhtiöt puolustautuvat sillä, että ne noudattavat ostajamaiden normeja.
– Kyynisesti on todettava että näinhän maailma toimii: Eurooppa vaalii näkemystä itsestään kunnianhimoisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä, mutta siirtää kaikessa hiljaisuudessa kestämättömät ratkaisut muiden maanosien ongelmaksi. Tästä kaksinaamaisuudesta meidän pitää päästä eroon, Kyllönen sanoi.