Valinnanvapautta ja hoitoa ilman pitkiä jonoja. Tätä lupasivat sote-ministerit keskiviikkoiltana pitämässään tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin valinnanvapauden malli.
Lakiluonnoksen sivulla 78 käsitellään kysymystä siitä, kannustaako malli, jossa asiakas voi valita maakunnan omistamien yhtiöiden, yksityisten yritysten tai järjestöjen tarjoamien palveluiden väliltä, asiakaskeskeiseen toimintaan.
Halutaanko paljon apua tarvitsevia palvella?
Sosiaali- ja terveysministeriön tekstissä pohditaan, että asiakaskeskeisyys voi periaatteessa parantua, koska asiakkaalle syntyy oikeus ”äänestää jaloillaan” eli vaihtaa palveluntuottajaa.
Lakiluonnos väläyttää mahdollisuutta, että palvelujen tuottajat erilaistavat palvelujaan käyttäjien tarpeiden mukaan. ”Raha seuraa asiakasta” -mallin suurena riskinä ministeriö pitää sitä, ”että paljon apua tarvitsevia asiakkaita ei haluta palvella, paitsi jos heillä on rahaa” ja asiakkaille tarjotaan omalla kustannuksella täydentäviä palveluja.
”Tällainen mahdollisuus voi avata eriarvoistumisen uudenlaisen polun ja johtaa siihen, että asiakkaan maksukyky voi muodostua tärkeämmäksi palvelun saamisen periaatteeksi kuin tarve. Kaikki asiakkaat eivät voi ostaa lisäpalveluja, mikä voi vaikuttaa heidän saamansa palvelun tai hoidon määrään tai laatuun. Tällöin yhdenvertaisuus ja puolueettomuus eivät enää ohjaa julkisesti rahoitettujen palvelujen käyttöä ja palvelun tuottaja voi alkaa suosia maksavia asiakkaita. Jos palvelun piiriin pääsyä rajataan tai asiakasmaksuja korotetaan, voi lisäpalvelusta tulla yrityksen tärkein tuote”, lakiluonnoksessa sanotaan suoraan.
”Riskinä kermankuorinta ja laadun heikkeneminen”
Luonnoksessa pohditaan varsin perusteellisesti sitä, synnyttääkö valinnanvapausmalli ylikansallisille suurille terveysyhtiöille mahdollisuuden niin sanottuun kemankuorintaan, mistä vasemmisto on varoittanut.
Asiakas voi valita suoran valinnan palveluntuottajan erikseen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä suun terveyden palveluissa. Tuottaja saa kapitaatiokorvauksen, joka on korkeampi esimerkiksi vanhuksille kuin työikäisille kustakin asiakkaasta ja ”sitoutuu tuottamaan määritellyt palvelut määritellyissä puitteissa näille asiakkailleen”.
Periaatteessa tuottajien pitäisi kilpailla asiakkaista laadulla, ei hinnalla. Lähtökohtaisesti kapitaatiokorvaus kannustaa kustannustehokkaaseen toimintaan, mutta lakiluonnoksen mukaan ”riskinä on kermankuorinta ja laadun heikentyminen erityisesti epätäydellisillä markkinoilla”.
”Kannustaa asiakkaiden haitalliseen valikoimiseen”
Sitten tulee tekstiä, joka on kuin opposition kynästä: ”Asiakkaan valinnanvapaus yhdistettynä kapitaatiomuotoiseen korvausratkaisuun luo tuottajille kapitaation koosta riippuvaisen kannustimen asiakkaiden haitalliseen valikoimiseen.”
Ja edelleen:
”Tällä ns. kermankuorinnalla pyritään saamaan asiakaspopulaatioon ne asiakkaat, jotka ovat keskimääräisiä ominaisuuksiaan helppohoitoisempia: esimerkiksi terveet elämäntavat omaava henkilö voi keskimäärin halvempi asiakas, vaikka tätä ei välttämättä pystytä kapitaatiokorvauksessa täsmällisesti erittelemäänkään.”
Tuottajalle mahdollisuus rajoittaa valinnanvapautta
Ministeriö muistuttaa, että koska kotitalouksien ostamien terveyspalveluiden ja työterveydenhuollon ansiosta ”nykyisillä yksityisillä toimijoilla on huomattava määrä informaatiota olemassa olevista asiakkaistaan, on tämä riski huomattava”.
Ministeriö varoittaa asiakkaiden haitallisen valikoimisen voivan aiheuttaa ”erityisiä ongelmia yhteisvaikutuksessa muiden järjestelmän osien kanssa”. Erityisesti tuottajien kyky ilmoittaa enimmäisasiakasmääränsä tarkoittaa, että ”hyvän asiakaspopulaation haalinut tuottaja kykenee käytännössä sulkemaan ovensa muilta asiakkailta, joka voi rajoittaa merkittävällä tavalla asiakkaiden valinnanvapautta”.
”Tämän mekanismin kautta voi syntyä segregoituneet markkinat, jossa uusilla toimijoilla on helpommat asiakaspopulaatiot ja nykyisillä toimijoilla haastavammat”, ministeriö toteaa viitaten erityisesti pitkäaikaissairaisiin terveyskeskusten asiakkaisiin.
”Mikäli tuottajat kykenevät segregoimaan markkinat ja jäykistämään ne enimmäismäärärajoitusten kautta, voidaan kilpailun positiiviset vaikutukset menettää”, lakiluonnoksen sivulla 72 lukee.
lehti 