Yhteensä 34 kunnassa vuodesta 1995 toteutettu kokeilu maksaa toimeentulotuen perusosa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta päättyy vuoden vaihteessa. Hallituksen sosiaalipoliittinen ministerivaliokunta joutui päättämään asiasta äsken, koska kokeilun johtoryhmän hyväksi havaitsema malli ei kelvannut kokoomukselle.
Myös selvitysmies Heikki Koski esitti toimeentulotuen normitettavissa olevan osan siirtämistä Kelan hoidettavaksi ja valtion rahoitettavaksi viime vuoden joulukuussa [vuonna 1996] jättämässään raportissa.
Kokeilun kaikki osapuolet ovat olleet siihen tyytyväisiä. Toimeentulotuen tarpeessa olevat ovat saaneet tarvitsemansa palvelun yhdeltä luukulta leimautumatta sosiaalitoimiston asiakkaiksi.
Mekaanisesta rahanjaosta vapautuneet sosiaalityöntekijät taas ovat voineet keskittyä varsinaiseen ammattiinsa, todetaan toimeentulotukikokeilun johtoryhmän loppuraportissa.
Se on mahdollistanut sosiaalityön uudenlaisen tekemisen jopa silloin, kun asiakasmäärä on lisääntynyt ja sosiaalityöntekijöiden määrää on vähennetty.
Menot lähes viisinkertaistuneet
Pitkittyneen työttömyyden, sosiaaliturvan leikkausten ja indeksitarkistusten ”jäädytysten” takia toimeentulotuen saajien määrä lähes kolminkertaistui ja menot lähes viisinkertaistuivat kymmenessä vuodessa.
Asiakasmäärän suuri lisäys on vaikeuttanut sosiaalitoimen mahdollisuuksia panostaa sosiaalityöhön, vaikka senkin tarve on lisääntynyt. Aika menee rahan jakamiseen ja silti jonot toimeentulotukeen ovat pidentyneet.
Yhden luukun periaatteella toiminut Kela-kokeilu on toiminut hyvin. Noin 80 prosenttia toimeentulotuen saajista saa jo jotain muuta Kelan maksamaa etuutta, kuten työttömyysturvaa tai asumistukea. Valtaosa asiakkaista kokeilualueen ulkopuolella joutuu asioimaan ja selostamaan raha-asioitaan ainakin kahdelle taholle, Kelaan ja sosiaalitoimistoon.
Suuremmissa kaupungeissa jonotusaika sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle kestää viikkoja, jopa kuukausia. Kokeilukunnissa taas Kelasta on saanut ratkaisun yleensä samana päivänä.
Nopeus johtuu Kelan atk-järjestelmästä, jossa on valmiina suuri osa toimeentulotuen käsittelyssä tarvittavista tiedoista.
Luukutus väheni – siitä vastustus?
Kela-kokeiluista on tehty useita asiakaskyselyitä ja kaikkien tulokset ovat samansuuntaisia. Asiakkaista valtaosa on pitänyt Kelassa asiointia vaivattomampana ja ”luukutusta” vähäisempänä.
Kokoomuksen vastustus piilee juuri tässä. Kokoomuksen mielestä Kelasta saa liian helppoa rahaa, vaikka kyse on jokaiselle kuuluvasta subjektiivisesta oikeudesta, jota maksetaan tarkkojen kriteerien perusteella. ”Kynnys” Kelaan on kokoomuksen mielestä liian matalalla.
Kokeilua ovat kannattaneet vahvasti myös kuntien sosiaalijohtajat ja sosiaalityöntekijät. Samoin Kelan paikallistoimistojen johtajat ja työntekijät.
Menojen nousu ei yksiselitteistä
Johtoryhmässä valtiovarainministeriön edustaja vastusti toimeentulotuen siirtämistä Kelan hoidettavaksi, koska se lisää kustannuksia. Vertailuaineisto ei tätä tue.
Vuodesta 1995 vuoteen 1996 kustannusten nousu oli Kela-kokeilun piirissä olevissa kunnissa 19 prosenttia. Kullekin kokeilukunnalle oli valittu vertailukunta ja niissä kustannukset nousivat vain 15 prosenttia.
Kuitenkin enemmistössä kokeilukuntia menot nousivat vähemmän kuin vertailukunnassa.
Johtoryhmän mielestä Kela-kokeilun mahdollisesta menoja lisäävästä vaikutuksesta ei saatu yksiselitteistä näyttöä. Lisäksi kokeilun aikana ei voitu dokumentoida mm. päällekkäisen työn vähenemisen vaikutuksia eikä yhtenäisen atk-järjestelmän etuja verrattuna asioiden valtaosin manuaaliseen käsittelyyn kunnissa.
Demareissakin vastustusta
II sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.) on hyvin pettynyt kokeilun loppumiseen.
– Kokeilu on ollut erinomainen, mutta kokoomus haluaa pitää toimeentulotuen tiukasti köyhäinhoidollisena järjestelmänä. Taustalla tässä on pelkoja, että siitä tulisi liian helppoa.
Huttu-Juntunen korostaa, etteivät myöskään kaikki sosialidemokraatit olleet Kela-kokeilun kannalla.
Sen sijaan muun muassa Sosiaalityöntekijöiden liitto, Kuntaliitto sekä sosiaali- ja terveysministeriö olivat sen puolella.
– Tämä kokeilu on mahdollistanut sosiaalityön kohdentamisen sinne, missä sitä kipeästi tarvitaan. Se on pystynyt menemään kentälle eri tavalla ja hakemaan putoamassa oleville ihmisille tukiverkostoja, Huttu-Juntunen kertoo.
– Ja onko se kauheaa, jos ihminen saa sellaisen etuuden, johon hänellä on lakisääteinen oikeus? hän kysyy.
uutiskirje 
