KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Kirjailija käy ahtaita lokerointeja vastaan

Kosovon albaani Pajtim Statovci tuli perheensä mukana Suomeen kaksivuotiaana. Maahanmuuttajakirjailijaksi hän ei halua leimaantua.

Kosovon albaani Pajtim Statovci tuli perheensä mukana Suomeen kaksivuotiaana. Maahanmuuttajakirjailijaksi hän ei halua leimaantua. Kuva: Jarno Mela

Kosovolaistaustainen Pajtim Statovci kieltäytyy kliseisestä ”maahanmuuttajakirjailijan” roolista. Hän kysyy, eikö ihminen koskaan pääse irti syntymässään saamastaan kategoriasta.

Jani Saxell
13.1.2017 14.06
Fediverse-instanssi:

Enver Hoxhan (1908–1985) Albania oli kummajainen kommunistimaiden joukossa. Kansantasavalta lähestyi ensin Neuvostoliittoa, sitten Maon Kiinaa. Välit menivät lopulta poikki kumpaankin. Hoxha rakennutti miljoona bunkkeria suojaksi lännen ja idän imperialisteja vastaan.

Totaalisessa umpiossa luotiin katse menneeseen, albaanien eli ”kotkan poikien” muinaisiin illyrialaisiin juuriin. Myyttinen sankarikansa ei tarvinnut muuta maailmaa.

Kesällä 1990 kotkan pojat ovat ilman siipiä. Kommunismin tilalla on armoton eloonjäämistaistelu. Perheet myyvät omaisuuttaan kaduilla, isät tyttäriään ihmissalakuljettajille. Haikaillaan La Bella Italiaan, jossa elämän kuvitellaan olevan helpompaa ja huolettomampaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kissani Jugoslaviassa hämmästellään sitä, etteivät suomalaiset tunnu tajuavan, miten toivotonta elämä suurimmalle osalle maailman ihmisistä on.

Kaverukset Bujar ja Agim lähtevät etsimään onnea ja Eurooppaa, mutta jo veneen hankkiminen Adrianmeren ylitykseen on työn takana. Pitää näpistellä ja asua kaduilla, tehdä hanttihommia, sietää työnantajien välistäveto ja seksuaalinen lähentely.

Tässä on Pajtim Statovcin, 26, toisen romaanin Tiranan sydän (Otava 2016) alkuasetelma. Polttopisteessä on yksilöiden kokemus, se, kun joutuu häpeämään ja peittelemään omaa syntyperäänsä.

– Miksi on eri asia sanoa olevansa tanskalainen tai ranskalainen kuin irakilainen tai turkkilainen? Facebookissa kiertää video, jossa eri etnisistä taustoista tulevien lasten eteen asetetaan nukkeja. Videossa kaikki lapset ajattelevat kuin sisäsyntyisesti, että hyvä ja kaunis nukke on valkoinen ja paha nukke tumma. Media, kauneusihanteet ja mainokset syöttävät meille rodullistettua maailmankuvaa, Statovci pohtii.

Palava halu elää kuin muutkin

Statovcin nuorukaiset joutuvat elämään läpi Italian median asennemuutoksen.

– Kun albaaneja virtasi Italiaan 1990-luvun alussa, lehdissä kirjoitettiin, että siirtolaisia täytyy auttaa. Pian sävy muuttui negatiivisemmaksi. Nähtiin vain rötökset, kurjuus ja irtolaisuus, ruvettiin laskemaan, kuinka paljon Italia joutuu kaikesta maksamaan. Bujar ja Agim kokevat, että media on demonisoinut heidän kotimaansa. He alkavat hävetä albanialaisuuttaan, sitä, että joutuvat koko ajan taistelemaan niitä mielikuvia vastaan, joita oma kansallisuus synnyttää.

Tiranan sydän tulee lähelle afroamerikkalaisen kirjallisuuden Grand Old Ladyn Toni Morrisonin (s. 1931) teemoja. Morrisonin köyhiä mustia ja Statovcin albaanisiirtolaisia yhdistää palava halu elää ilman nöyryytystä ja itsekunnioituksen puutetta. Olla kuin kaikki muutkin, ja sulautua niihin onnellisiin.

Tiranan sydämen mieleenpainuvassa kohtauksessa kaveruksilla on kerrankin varaa hankkia uudet vaatteet ja peseytyä. Rantakadulla flaneeraavia nuorukaisia ei enää pidetä katulapsina, vaan virkamiesten poikina tai italiaisturisteina.

Kameleonttien kirjallisuutta

Taloudellinen ahdinko ei ole ainoa syy, joka ajaa Bujarin ja Agimin pitkälle odysseialleen. Molemmat etsivät sukupuolista identiteettiään kunniamurhien ja machokulttuurin Albaniassa. Hoxhan ankara uskonnonvastaisuus on tiessään, kirkot ja moskeijat vetävät jälleen kävijöitä.

– Hahmoni pakenevat sellaista maailmaa ja tilaa, jossa he eivät pääse ääneen sellaisina ihmisinä kuin kokevat olevansa. Varsinkin kun heillä on seksuaalinen tai sukupuolinen toiseuskokemus itsessään. He sulkevat kotioven takanaan, jättävät albaaniuden ja lähtevät etsimään itselleen sopivampaa identiteettiä, Statovci linjaa.

Sama identiteettipeli jatkuu monikerroksisessa romaanissa myöhemminkin. Bujar ja Agim vaihtuvat arvoitukselliseksi jäävään minäkertojaan. Hän vaeltelee Roomassa, Berliinissä, Madridissa ja New Yorkissa. Patologinen valehtelija ja hyväksikäyttäjä muuttaa nimeään, kansallisuuttaan ja sukupuoltaan lennossa.

Lopulta hän päätyy Suomeen ja Idols-tyyliseen kykyjenetsintäkilpailuun, jossa menestyy laulutaitojen puutteesta huolimatta. Osaahan hän kertoa koskettavan tarinan itsestään.

– Halusin kritisoida tosi-tv-maailman toimintaperiaatteita, sitä, miten tuotantoyhtiöt rakentavat ilmiöitä yksilöiden tragedioista täysin tietoisina siitä, että ovat luomassa heistä keinotekoista tarinaa.

Maahanmuuttajaperheiden sukupolvikuilu

Statovcin esikoisessa Kissani Jugoslavia (Otava 2014) on kyse kosovolaisen maahanmuuttajaperheen tragediasta Suomessa. Isä-Bajram vieraantuu lapsistaan, synttärit, koulunaloittamiset ja pyöräilemään oppimiset menevät ohi. Bekim-pojalle ja hänen sisaruksilleen on elämä jo valmiiksi suunniteltuna: ammattikoulutus, perinteiset miehen ja naisen mallit, lopulta paluu Kosovoon.

– Kuilu, joka voi kasvaa maahanmuuttajaperheissä eri sukupolvien välille, on aika vaarallinen. Lapset oppivat kielen monesti paremmin kuin omat vanhempansa ja saattavat joutua auttamaan vanhempiaan arjen pyörityksessä, kuten lomakkeiden täyttämisessä, jotka eivät kuulu lasten tehtäviin. Tällaisessa tilanteessa pidän todennäköisenä sitä, että vanhempi sukupolvi kääntyy herkemmin sisäänpäin, pitämään kiinni niistä arvoista ja asenteista, jotka kotimaassa ovat vallinneet lähdön hetkellä.

Perheen tuhlaajapoika Bekim pistää isältä saadut rahat tatuointeihin, lävistyksiin ja alkoholiin. Hän laastaroi sisäistä tyhjyyttään, itseinhoaan ja kiukkua kaikkia vastaan nettideittailulla ja yhden illan homosuhteilla.

”Valkoisena neekerinä” Suomessa pidetty Bekim päätyy toivomaan täydellistä nimettömyyttä, historiattomuutta ja nenänsä ja poskipäidensä korjailua plastiikkakirurgin vastaanotolla.

Portti avoinna fantasiaan

Kissani Jugoslavia ei olisi kirjana oma vikuroiva itsensä ilman maagisrealistisia, absurdistisia ja fantastisia elementtejä. Bekim ottaa lemmikikseen kuningasboan, antaakseen itsensä kaltaiselle orvolle pirulle kodin.

Ravintolassa Bekim tutustuu puhuvaan kissaan, joka on kaikessa häikäilemättömyydessään riemastuttava ilmestys: ylipainoinen lonkeronlipittäjä, kylpyhuoneessa ja karaokebaareissa viihtyvä diiva, elokuvafriikki ja valistusfilosofien hengenheimolainen. Tällaista morsianta olisi mahdotonta esitellä vanhemmille, koska kissa on Kosovossa epäpuhdas eläin.

Ei ole mikään ihme, että Statovcin suosikkeja ovat Morrisonin ohella venäläinen Mihail Bulgakov ja Latinalaisen Amerikan maagiset realistit, Gabriel García Márquez ja Isabel Allende.

Ei haluja mielipideautomaatiksi

Kosovon albaani Statovci tuli Suomeen perheensä mukana kaksivuotiaana. Balkanin maiden äärimmäisyyksien ajat ovat siis aiheita, joita hän lähestyy periaatteessa kuin kuka tahansa kirjailija: tarvitaan loputtomasti pohjatyötä, lukemista, ihmisten jututtamista ja matkailua alueen maissa.

– Valehtelisin jos väittäisin, ettei henkilöhistoriallinen taustani olisi vaikuttanut näihin aihevalintoihin. Entisen Jugoslavian hajoamissodat ja vaikea yhteiskunnallinen tilanne vetävät minua puoleensa, koska ne ovat osa sitä kulttuurista perintöä, jonka olen saanut ylhäältäpäin.

”Maahanmuuttajakirjailijan” rooliin Statovci ei mahdu, vaikka sitä on hänelle julkisuudessa tarjottu Kissani Jugoslavian menestyksen jälkeen. Teos voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, sitä ollaan kääntämässä tai käännetty jo 11 kielelle.

– Ruotsissa maahanmuuttajakirjailijatermistä on luovuttu. Se paitsi leimaa, myös vahingoittaa kirjailijan kuvittelemisen vapautta. Kirjailija pitäisi nähdä luovana yksilönä eikä kulttuuriperimänsä edustajana, jollaiseksi julkinen puhe hänet usein niputtaa. Pidän kohtuuttomana sitä, että ”maahanmuuttajakirjailijan” oletetaan antavan mielipiteensä esimerkiksi pakolaiskriisistä. Ikään kuin se olisi nimenomaan kulttuurisen taustan vuoksi hänen velvollisuutensa.

Utooppinen pohjavire

Statovci on piirua vaille valmis yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Opinnot Aalto-yliopiston elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen linjalla ovat vasta alkuvaiheessaan. Hänen sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan on siis mennyt ainakin ulkoisesti paremmin kuin maailmojen väliin kuljeksimaan jäävillä romaanihenkilöillään.

– Ajattelen, että kaunokirjallisuus kertoo aina ihmisistä, jotka ovat saaneet jollain tavoin nenilleen. Rakkaudesta, sodasta tai sairaudesta, mistä ikinä.

Onnellisia loppuja Statovcin kirjoista ei löydy. Kissani Jugoslaviassa hämmästellään sitä, etteivät suomalaiset tunnu tajuavan, miten toivotonta elämä suurimmalle osalle maailman ihmisistä on.

Samalla Statovcin rivien väleissä tuntuu puhaltavan tietty utooppinen pohjavire, toive toisenlaisesta maailmasta.

Täytyykö ihmisten maailman tappiin asti kuulua kategorioihin, jotka meille on syntymässä annettu: etniseen ryhmään, uskontoon, sukupuoleen ja kulttuuriin?

– Onhan niissä kirjoissa eettinen julistuksensa, olemisen ja mielipiteen vapauden puolesta. Tuskinpa me osaamme ennustaa sitä, mitkä ajatukset ovat tapetilla viidenkymmen tai sadan vuoden päästä. Niin kuin 1900-luvun alussa ei olisi mitenkään voitu arvata, että uudella vuosituhannella keskustellaan transsukupuolisuudesta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset