Vapaakauppasopimuksia vastustavien järjestöjen edustajia mustamaalataan.
– Itä-Euroopassa järjestöjä syytetään Venäjän vakoojiksi. Muualla Euroopassa nimitellään protektionisteiksi ja nationalisteiksi, mikä ei voisi olla kauempana totuudesta, huokaisee koordinaattori Lucile Falgueyrac vapaakauppasopimuksia seuraavasta Seattle to Brussels -verkostosta.
EU:n ja Kanadan välisessä CETA-sopimuksessa ja EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä TTIP-sopimuksessa on valtavasti pelissä. Ranskalainen Falgueyrac huomauttaa, että sopimusten vaikutuksesta huolimatta ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta.
Poliitikot ja ammattiliitot ovat kannattaneet vapaakauppa-sopimuksia Suomessa innokkaammin kuin monissa muissa EU-maissa.
– Sopimukset muuttavat lain laatimisen säännöt eli sen miten sääntöjä tehdään tulevaisuudessa, ja miten niitä tehdään isojen yhtiöiden eduksi
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta on kuvaillut TTIP-sopimusta ennenäkemättömäksi vallansiirroksi.
Talous ei hyydy eikä hyödy
Vapaakaupan laajentamisesta hyötyvät suuryritykset. Kansantaloudet hyötyvät vain vähän.
Taloustieteilijät ovat arvioineet Applen iPhone 5:n julkaisun tuottaneen viisi kertaa suuremman BKT:n lisäyksen kuin TTIP-sopimus tuottaisi.
Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta on huomauttanut julkisuudessa liikkuvien suurempien TTIP-hyötyjen olevan oletuksia.
– Minusta on yllättävää, että poliitikot ja ammattiliitot ovat kannattaneet vapaakauppasopimuksia Suomessa innokkaammin kuin monissa muissa EU-maissa, Berliinissä työskentelevä Falgueyrac kummastelee.
Pahin asia uusissa vapaakauppasopimuksissa olisi investointisuoja. Kansainväliset yritykset voisivat viedä valtion välimiesoikeuteen, jos yritykset katsovat valtion vaikkapa lainsäädännöllään haittaavan bisnestä.
Vuonna 2015 suurpääoma vei valtiot välimiesoikeuteen maailmassa 72 kertaa. Uudet sopimukset voisivat moninkertaistaa tuon määrän. Sen sijaan valtiot eivät voisi haastaa suuryrityksiä välimiesoikeuteen esimerkiksi ympäristörikoksista.
Kapitalismi luo vaarallisia liikkeitä
Vapaakauppa kiihdyttää talousjärjestelmää, joka perustuu jatkuvaan kasvuun. Ilmasto ja ympäristö ei sellaista kestä.
Falgueyracin mielestä kahdenväliset ja monenväliset vapaakauppasopimukset pitäisi purkaa tai niitä pitäisi vahvasti muokata toisenlaisiksi ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnin takia.
– Meidän pitäisi muuttaa kauppapolitiikkaa sekä kaupan toimintatapoja ja miettiä vaihtoehtoja finanssikapitalismille ja yleensä kapitalismille. Voisimme miettiä nykyistä paikallisempia vaihtoehtoja ja nykyistä paikallisempaa solidaarisuutta.
Hiilidioksidipäästöt eivät ole enää merkittävästi kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Päästöt pitäisi kuitenkin saada nopeasti laskuun.
– Olemme ilmastonmuutoksen torjunnassa 20 vuotta myöhässä.
Falgueyrac osallistui kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen ja Suomen TTIP-verkoston järjestämään seminaariin Annantalolla Helsingissä.
Seminaarissa puhunut ilmastoasiantuntija Risto Isomäki huomautti, että ultrakapitalismi saattaa jatkossa tuoda esiin entistä vaarallisempia liikkeitä. Niitä voivat perustaa kapitalismin tuhoista kärsineiden ihmisten lapset.
Euroopan parlamentti käsittelee CETA:a helmikuussa. TTIP-neuvottelut eivät toistaiseksi etene, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on suhtautunut vapaakauppaan kielteisesti. Hän allekirjoitti ensimmäisinä töinään määräyksen, että maa vetäytyy Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta TPP:stä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) uskoo, että neuvottelupöytään palataan. Samaa pelkää Falgueyrac.
Painostus on vähän auttanut
Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) viime vuonna Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 79 prosenttia suomalaisista kertoi tuntevansa TTIP-sopimuksen melko huonosti tai ei lainkaan.
– Yli 20 prosenttia tiesi. Se on loistava parannus 3–4-vuoden takaiseen tilanteeseen, Falgueyrac naurahtaa.
Vapaakauppasopimusneuvottelut käydään salassa. Falgueyracin mukaan valtioiden on täytynyt hieman avata CETA- ja TTIP-neuvotteluja sopimusten valtavan merkityksen ja ulkoisen paineen vuoksi.
Neuvotteluja haluavat pimittää valtiot ja Euroopan unioni. Falgueyracin mukaan samat ongelmat vaivaavat EU:n päätöksentekoa muissakin asioissa.
lehti 