Suomen dekkariseura palkitsi keskiviikkona Vuoden johtolanka -palkinnolla Mikko Porvalin romaanin Veri ei vaikene (Atena 2016). Vuoden johtolanka -palkinto myönnetään vuosittain edellisvuoden parhaalle kotimaiselle dekkarille.
Perustelujen mukaan teos kutoo kiehtovasti yhteen faktaa ja fiktiota hyödyntäessään dekkarissa klassista päähenkilö ja hänen työparinsa -asetelmaa sekä todellisia rikostapahtumia. Romaanissa tutkitaan suutari Erik Mätön muilutusta ja murhaa – sitä samaa, josta kerrotaan myös vuonna 1966 ensi-iltansa saaneessa ja kulttuurihistoriaan jääneessä Lapualaisoopperassa.
Teoksella on tiivis rajaus: viipurilaisen poliisin näkökulma poliittisesti kuohuvaan 1930-lukuun. Kyseessä on vahva ajankuva, joka samalla resonoi tätä päivää ääriliikkeineen ja sodan keskelle joutuvine ihmisineen. Porvali kuvaa myös taitavasti rikospoliisin toimintaa ja sen tutkimusmenetelmien kehittymistä 1930-luvulla.
OTM Mikko Porvali (s. 1980) työskentelee poliisivoimissa. Hän on palvellut myös puolustusvoimien kansainvälisissä tehtävissä sekä avustanut useita lehtiä. Porvali on tuottelias tietokirjailija, ja hänen teoksensa Operaatio Hokki oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana 2011. Johtolanka-palkittu Veri ei vaikene jatkaa Porvalin historiallista Karelia Noir -romaanitrilogiaa, jonka ensimmäinen teos Sinisen kuoleman kuva ilmestyi 2015.
Esikoispalkinto trillerille
Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjalla Suomen dekkariseura palkitsi Max Seeckin romaanin Hammurabin enkelit (Tammi, 2016). Se on esikoisteokseksi poikkeuksellisen hiottu: jännitys kasvaa tasaisesti, juoni on taiten rakennettu, ja yllätyksiä riittää aivan viimeisille sivuille asti.
Romaani eroaa miellyttävällä tavalla nykytrillerien vakiokaavasta sillä, mitä siinä ei ole. Ei ole Venäjän Suomeen kohdistamaa uhkaa, eikä tarina ole pelkkää toimintatykitystä päähenkilöiden viime hetken pelastuksineen. Max Seeck (s. 1985) on helsinkiläinen myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.
Vuoden johtolanka -palkintoraatiin, joka valitsi voittajan ja parhaan esikoisen, kuuluivat Kai Hirvasnoro, Kirsi Hietanen ja Jonna Lehtinen.
Lemaitre vakuutti dekkariseuran
Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirja myönnettiin ranskalaiselle Pierre Lemaitrelle (s. 1951) hänen romaanitrilogiastaan Irène, Alex ja Camille (Minerva). Trilogian päähenkilö on pienikokoinen ja tunteellinen ylikomisario Camille Verhoeven.
Lemaitre on yllättänyt kokeneimmatkin rikoskirjallisuuden harrastajat juonenkuljetuksellaan ja kirjoitustyylillään. Etenkin romaanissa Alex kirjailija sumuttaa lukijaa mestarillisesti pitämällä rikoskuvion taustoja ensin salassa ja kääntämällä sitten asetelmia toistuvasti uuteen valoon.
Hän on käyttänyt omaperäisesti hyväkseen rikos- ja jännityskirjallisuuden perinnettä. Hän kirjoittaa aiheista, jotka ovat genren teoksista perin tuttuja − sarjamurhista, päähenkilön läheisiin kohdistuvasta uhasta − mutta löytää niihin persoonallisen, kuluneita kaavoja kaihtavan lähestymistavan.
uutiskirje 
