Aliravittujen osuus Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen asukkaista on saatu painettua 5,5 prosenttiin, mutta yhä useampi kärsii ylipainosta tai liikalihavuudesta. Taustalla on usein kehno mutta kaloripitoinen ravinto.
Alueen 625 miljoonasta asukkaasta on ylipainoisia 360 miljoonaa ja heistä liikalihavia 140 miljoonaa. Ylipainosta puhutaan, kun painoindeksi ylittää 25 ja liikalihavuudesta 30:n jälkeen. Paino-ongelma koskee erityisesti naisia ja lapsia, YK:n ruokajärjestö FAOn ja terveysjärjestö WHOn alueorganisaatioiden selvitys kertoo.
Painonnousu tietää kasvavia terveysmenoja ja työvoiman laadun heikkenemistä, mikä puolestaan vaarantaa kehityksen, YK arvioi.
Ruokailutottumusten kääntäminen terveellisemmiksi vaatisi mainonnan vastapainoksi asiallista valistusta.
FAOn aluejohtaja Eve Crowley selittää Latinalaisen Amerikan ravitsemustilannetta ruuan tarjonnan epätasaisuuksilla.
– Sokeroituja tuotteita ja lihaa on yleensä tarjolla, mutta ravitsevien, terveellisten ja tuoreiden tuotteiden saatavuus vaihtelee.
Kaloreita halvalla
Pitkälle jalostetuista elintarvikkeista saa usein ”huonoja kaloreita”, mutta ne ovat halvempia kuin terveellinen ruoka, Crowley sanoo.
Hän puhuu myös kulutustottumusten muutoksesta. Ihmiset vaihtavat perinteisen ravintonsa eli viljat, vihannekset ja hedelmät paljon mainostettuihin ruokajalosteisiin, joissa on runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, sokeria ja suolaa.
Alueen maista vain Haitissa, Paraguayssa ja Nicaraguassa ylipainoisten osuus jää vielä alle puoleen väestöstä. Hurjimpiin lukuihin yltävät Bahamasaaret (69), Meksiko (64) ja Chile (63 prosenttia ylipainoisia).
Epäterveelliset eväät
Aliravitsemuksen aiheuttamasta kitukasvuisuudesta kärsii yhä yli 11 prosenttia alueen alle viisivuotiaista lapsista. Ylipainoisia on samassa ikäryhmässä 7,2 prosenttia eli 3,9 miljoonaa.
Chileläisen yksityiskoulun liikunnanopettaja Erick Espinoza on seurannut 7–10-vuotiaiden oppilaidensa ruokailutottumusten muuttumista.
– He tuovat kouluun välipalaksi ranskanperunoita, keksejä ja sokeroituja juomia. Hedelmät puuttuvat, ja annokset ovat valtavia, Espinoza kertoo.
Koulujen kioskeja on viime vuodesta lähtien kielletty tarjoamasta paljon rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäviä välipaloja.
– Ne on velvoitettu myymään hedelmiä, mutta ei se auta. Lapset eivät suostu ostamaan hedelmiä tai jugurttia vaan tuovat omat eväät, hän jatkaa.
Lihavaa kiusataan
Toisen koulun opettaja Alexandra Carmona kertoo tytöstä, jota kiusattiin ylipainon vuoksi.
– Asia ei kiinnostanut vanhempia, ja lapsi päätyi lopulta erikoiskouluun vaikka hänellä ei ollut lainkaan oppimisvaikeuksia.
Ruokailutottumusten kääntäminen terveellisemmiksi vaatisi mainonnan vastapainoksi asiallista valistusta, ja hintoihin voitaisiin vaikuttaa verotuksella, Crowley pohtii.
Raportin mukaan jotain on paikoin tehtykin. Sokeroidut juomat on pantu verolle muun muassa Barbadoksessa, Chilessä ja Meksikossa. Ainakin Bolivia, Chile, Ecuador ja Peru ovat säätäneet terveellistä ravintoa suosivan lain, joka säätelee elintarvikkeiden mainontaa ja edellyttää tarkkoja tuoteselosteita.