Kiky maksaa kunnille 170 miljoonaa
Kuntatalouden tämän vuoden näkymät eivät ole yhtä hyvät kuin viime vuoden. Tuloksesta odotetaan miinusmerkkistä.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen muistutti keskiviikkona, että yksin kilpailukykysopimus rokottaa kuntien taloutta liki 170 miljoonalla eurolla.
Verotuotot pienenevät, valtionosuudet vähenevät ja valtionosuusindeksi heikkenee. Niiden yhteisvaikutus on suurempi kuin kikyn tuomien helpotusten eli lomarahojen leikkausten, työnantajamaksujen alenemisen ja työajan pidennyksen.
– Kuntatalous ei kestä yhtään lisävelvoitetta eikä tulopohjan nakertamista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina totesi.
Hän muistutti, että sote- ja maakuntauudistus lisäävät kuntien kustannuksia. Valmistelu teettää ylitöitä, tietojärjestelmien yhteensovitus maksaa ja palkkaharmonisointi lisää henkilöstökuluja. Nämä kulut kuuluisivat Kuntaliiton mukaan valtion maksettaviksi. UP
Kuntien velkaantumisvauhti on saatu kuriin. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan lainakanta kasvoi noin 0,5 miljardia, kun edellisvuosina vauhti on ollut miljardin molemmin puolin. Kunnilla on lainaa 16 miljardia, ja kuntayhtymät mukaan lukien lainaa on 18 miljardia.
Keskimäärin velkaa on kuntalaista kohti 439 euroa, reilut 90 euroa aiempaa enemmän. Vuonna 2010 lainaa oli asukasta kohti noin 460 euroa.
Asukasta kohden lainakanta oli pienin Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa, suurin Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kuntakohtaiset tiedot saadaan vasta myöhään keväällä.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen muistutti keskiviikkona Helsingissä, että kunnilla on edelleen paljon investointivelkaa, niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Lainanotto on siihen nähden maltillista.
Verotuotot kasvoivat 1,4 prosenttia
Tilikauden tulos oli Kuntaliiton helpotukseksi odotusten mukainen eli aavistuksen plussalla, ennakkotietojen mukaan 0,84 miljardia voitollinen.
Ikääntyvän väestön, pitkäaikaistyöttömyyden, maahanmuuton sekä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun kustannuksiin on pystytty vastaamaan pitämällä muut kulut kurissa. Toimintakulut kasvoivat vain prosentin verran, mikä johtuu osin myös matalasta inflaatiosta.
Verotuotot lisääntyivät 300 miljoonalla, sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotukset tuottivat 90 miljoonaa ja valtionosuudet kasvoivat 530 miljoonalla kustannustenjaon tarkistuksen ja veroperustemuutosten kompensaation takia. Säästöjä tuli henkilöstökuluissa noin 360 miljoonaa.
Joka kolmannella negatiivinen tulos
Kuntakohtaiset talouserot ovat edelleen suuret. Viime vuoden tulos oli 111 kunnassa negatiivinen. Koskinen painotti, että kyse on useammasta kuin joka kolmannesta kunnasta. Tilanne on ollut sama jo pitkään, vuotta aiemmin tulos oli negatiivinen 107 kunnassa.
Vuosikate oli negatiivinen 18 kunnassa, aiemmin 13 kunnassa. Negatiivisen vuosikatteen kunnat ovat kaikki alle 10 000 asukkaan kuntia.
Tästä huolimatta kunnat eivät ole juuri ottaneet ns. syömävelkaa eli velkaa lakisääteisiin toimintoihinsa. Syömävelan osuus on noin viisi prosenttia lainakannan muutoksesta.
Kuntakonserni muuttaa tilanteen
Soten myötä kuntien taloustilanne voi muuttua toiseksi. Kun isot sote-kulut siirretään maakunnille, joidenkin kuntien taloustilanne helpottuu.
Tilanne muuttuu myös, kun kunnan taloudessa otetaan tästä vuodesta lähtien huomioon koko kuntakonsernin tulot ja menot. Hyvin toimivat kunnan yhtiöt voivat kääntää talouden voitolliseksi, tappiolliset yhtiöt koko kunnan talouden miinukselle.
Kiky maksaa kunnille 170 miljoonaa
Kuntatalouden tämän vuoden näkymät eivät ole yhtä hyvät kuin viime vuoden. Tuloksesta odotetaan miinusmerkkistä.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen muistutti keskiviikkona, että yksin kilpailukykysopimus rokottaa kuntien taloutta liki 170 miljoonalla eurolla.
Verotuotot pienenevät, valtionosuudet vähenevät ja valtionosuusindeksi heikkenee. Niiden yhteisvaikutus on suurempi kuin kikyn tuomien helpotusten eli lomarahojen leikkausten, työnantajamaksujen alenemisen ja työajan pidennyksen.
– Kuntatalous ei kestä yhtään lisävelvoitetta eikä tulopohjan nakertamista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina totesi.
Hän muistutti, että sote- ja maakuntauudistus lisäävät kuntien kustannuksia. Valmistelu teettää ylitöitä, tietojärjestelmien yhteensovitus maksaa ja palkkaharmonisointi lisää henkilöstökuluja. Nämä kulut kuuluisivat Kuntaliiton mukaan valtion maksettaviksi. UP
uutiskirje 
