– Suurista uudistuksista eläkeuudistus on jo tehty. Sote- ja maakuntauudistus etenevät ja kokonaisuus tuodaan keväällä eduskuntaan. Julkisen sektorin toiminnan kustannusten karsimisessa on vielä tekemistä. Neljän miljardin säästökokonaisuudesta päätöksiä on tehty tämän hetken arvion mukaan 3,96 miljardin edestä.
Eli käänne on nyt tapahtunut, kehui pääministeri Juha Sipilä keskiviikkona eduskunnassa antaessaan pääministerin ilmoituksen tämän vuoden lainsäädäntöhankkeista.
Valtiovarainministeriö antaa hyvin erilaisen kuvan perjantaina julkaisemassaan katsauksessa Suomen julkisen talouden näkymät ja haasteet.
”Keskeiset tavoitteet eivät täyty”
”Keskeiset hallituksen asettamat tavoitteet eivät täyty. Tavoitteesta, jonka mukaan lisävelkaa ei oteta vuoden 2021 jälkeen, ollaan vielä kaukana. Julkinen velka suhteessa BKT:hen kääntynee kuitenkin tavoitellusti lievään laskuun vuosikymmenen lopussa, mutta velkasuhde uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun 2020-luvulla. Työllisyysaste on jäämässä kaksi prosenttiyksikköä tavoiteltua 72 prosenttia alhaisemmaksi vuonna 2019”, VM toteaa.
Ja jatkaa:
”Koko julkisen talouden tila on jäämässä tavoiteltua heikommaksi vaalikauden lopulla valtion alijäämäisyyden vuoksi. Muut julkisen talouden alasektorit näyttäisivät keskimäärin pääsevän asetettuun tavoitteeseen. Siten toimet julkisen talouden kohentamiseksi tulisi ensisijaisesti kohdistaa valtiontalouteen.”
”Vielä huomattava määrä uusia päätöksiä”
VM yhtyy pääministerin käsitykseen, että neljän miljardin säästöt ovat toteutumassa. Kaikki muu näyttää huonommalta:
”Työllisyys- ja kasvutoimien vaikutus julkiseen talouteen vuoteen 2021 mennessä on jäämässä selvästi tavoitellusta 2 miljardista eurosta, joten lisätoimet työllisyysasteen nostamiseksi ovat tarpeen. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 miljardin euron säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy monia riskejä, jotka tulisi huomioida jatkovalmistelussa. Julkisen talouden tehtävien ja velvoitteiden karsimisella tavoitellun 1 miljardin euron säästön saavuttamiseksi tarvitaan vielä huomattava määrä uusia päätöksiä, jotka tuottavat varmuudella säästöjä.”
”Kiky heikentää julkista taloutta”
Talouspolitiikan arviointineuvoston äskeisen raportin tapaan VM arvioi kilpailukykysopimuksen heikentävän julkista taloutta tai pidemmällä aikavälillä vaikutus on parhaimmillaan neutraali.
Kiky-sopimuksen piti vahvistaa julkisen talouden tasapainoa vähintään puoli prosenttia eli runsaalla miljardilla eurolla suhteessa BKT:hen vuoden 2019 tasolla sopimukseen kytketyt veronkevennykset huomioiden.
Vahvistumista ei kuitenkaan ole odotettavissa.
Kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutusten suuruuteen liittyy VM:n mukaan merkittävää epävarmuutta, joka riippuu esimerkiksi kansainvälisestä talouskehityksestä. On siis riski, että sopimuksen kokonaisvaikutus jää julkista taloutta heikentäväksi. Jos työllisyys ei parane odotetusti, sopimukseen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa vuosina 2017–2019 hieman yli miljardilla eurolla ja vuodesta 2020 eteenpäin runsaalla 800 miljoonalla eurolla.
VM kuitenkin pitää sopimuksen syntyä erittäin tärkeänä työmarkkinoiden vakauden, viennin kilpailukyvyn sekä yritysten ja kuluttajien luottamusilmapiirin kannalta.
Sote-säästössä monta mutkaa
Hallitus valmistelee pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, joiden pitäisi vahvistaa julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla 2020-luvun loppuun mennessä. Suurin niistä on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, jolla pitäisi hoitaa tavoitteesta 3 miljardia euroa.
VM:n mukaan tavoitteen saavuttamiseen liittyy kolme riskiä.
Hallitus ei ole varautunut siirtymävaiheen kustannuksiin, joita välttämättä tulee näin isossa hankkeessa. Kolmen miljardin euron nettomääräisen kustannussäästön saavuttaminen edellyttää siten vielä suurempaa sote-menojen säästöä.
Valinnanvapauslainsäädäntö voi pahimmillaan johtaa merkittävään kustannusten kasvuun, jos se mahdollistaa yksityisille tuottajille terveiden asiakkaiden valikoinnin tai potilaiden lähettämisen kevein perustein maakunnan kustannusvastuulla olevaan jatkohoitoon, VM varoittaa.
Kolmas riski on se, ettei valitussa täysin valtionrahoitteisessa mallissa maakunnilla ei ole kannustetta käyttää vähempää rahaa, kuin ne valtiolta saavat. Pikemminkin päinvastoin.
Ainoa tehokas keino kustannusten kasvun hillitsemiseksi olisi mekaanisen rajoitteen asettaminen valtionrahoitukselle, mutta ”sote-palveluissa on pitkälti kyse välttämättömistä peruspalveluista, ja valtio vastaa viime kädessä siitä, että lakisääteiset palvelut pystytään tuottamaan kaikissa maakunnissa”, ministeriö huomauttaa.
”On siis olemassa riski, että valtionrahoituksen mekaaninen rajoite ei pidä, vaan valtion on pakon edessä myönnettävä harkinnanvaraista lisärahoitusta maakunnille, joiden rahat ovat lopussa. Tällaisen mahdollisuuden olemassaolo voi heikentää maakuntien kiinnostusta toimintansa tehostamiseen ja budjetissa pysymiseen. Lisäksi on mahdollista, että laskennallisen rahanjaon kriteerit aliarvioivat joidenkin maakuntien todellisen rahoitustarpeen”, VM viitoittaa ratkaisemattomia sote-haasteita.
– Neljän miljardin säästöpäätökset on nyt tehty. Mutta niin kuin useaan kertaan olen todennut, olemme sitoutuneet uudelleen kohdentamisiin, rakenteellisiin uudistuksiin ja työllisyystoimiin, ettei uusia leikkauksia tarvita, Sipilä sanoi keskiviikkona.
VM katsaus on kylmä suihku pääministerin toiveille. Jos hallitusohjelmasta halutaan pitää kiinni, ei leikkauskeskustelua voida välttää huhtikuun puolivälitarkastelussa.
uutiskirje 
