Kansan Uutiset 3.2. sisälsi Lada-muistelua 20 vuoden takaa. Niinpä niin – Lada se minullakin oli monet vuodet. Köyhänä ostelin käytettyjä Ladoja useammankin. Vain yhden Samaran ostin uutena. Rakensimme Mäntsälään vuonna 1980, ja käytössämme oli rakennusaikainen ”Reppuauto”. Se oli VW Dobbelcabine eli pidennetyllä hytillä varustettu avolava. Lavassa oli kaaret ja pressu; siksi lapsemme nimittivät sen ”Reppuautoksi”. Se tuli tiensä päähän vuonna 1983, ja silloin vaihdoin sen ensimmäiseen Ladaani. Tämä oli keltainen farmari 1200.
Seuraava vuosi oli merkittävä. Vaimoni sai ajokortin ja saattoi itsenäisesti hoitaa kauppa- ynnä muut omat reissunsa. Jännitin kyllä, kun hän uuden kortin kanssa ensimmäisen kerran starttasi Ladamme ja lähti kauppaan. Ihan hyvin pärjäsi. Sen farmarin jälkeen meillä oli useampi Lada ja monen värisiäkin.
Eräs kaveri lähti ulkomaille töihin, ja jäi sille tielle. Kotipihaan jäi punainen 1200-Lada koko talveksi, ja minä sitten keväällä ostin sen. Kytkin oli ruostunut kiinni ja sain taistella kauan, ennen kuin sain auton liikahtamaan. Seuraavana päivänä oli edustusmatka Poriin, ja jännitin, kuinkahan auto pelittää. Hyvin meni sekin reissu. Samaan aikaan vaimolla oli oma 1500 farmari-Lada. Se sitten vaihtui mustaan Samaraan, joka olikin perheemme siihen asti paras auto. Itse vaihdoin 1200 Ladani punaiseen Samaraan.
Vuonna 2002 päätimme, että lähdetään vävymme kotiin Slovakiaan autolla. Silloin ostin uuden Samaran, ja sillä reissu tehtiin vuonna 2003. Mutta tuurilla, sillä se Samara oli epäluotettava myöhemmin. Käsitin niin, että siihen oli soviteltu ajotietokonetta väkisin ja se toimi omavaltaisesti.
No, vaimolle hankittiin 110-Lada ja sillä teimme seuraavan matkan vuonna 2005. Siitä tuli pitkä reissu, sillä menimme Prahan kautta Slovakiaan ja kävimme Itävallan Salzburgissa sekä hieman Baijerin puolellakin. Kun lasketaan Baltian maat ja Puola, niin kahdeksassa maassa tuli ajeltua, 5 400 kilometriä kahdessa viikossa.
Kun sitten vaihdoin Samarani Škodaan, niin sainpa työkavereilta arvostelua. ”Viimeinen prontosaurus” -huomauttelua ynnä muuta: ”Joko sinäkin luovuit Ladasta?”
Lada oli kuitenkin ainoa auto, johon osasin itse tehdä remontteja. Moottorin, kytkinlevyn, vaihdelaatikon vaihdon ja kaikkea muuta pientä.
Nykyiseen autooni en aina onnistu edes polttimoa vaihtamaan.
Hannu Järvinen
Mäntsälä
uutiskirje 
